Suomun lentomäkisuunnitelmia ei suinkaan ole haudattu arkistojen kätköihin, vaikka asia ei julkisuudessa ole viime aikoina paistatellutkaan. Päin vastoin: jatkoselvitystä lentomäen mahdollisimman laajasta käytöstä ja matkailullisista vaikutuksista tehdään koko ajan, ja selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
Jos lentomäki saa vastaansa vain vihreää valoa ja rahoituskuviot ratkaistaan, mäkikotkat saattaisivat liitää jopa 230 metrin leiskautuksia Suomulla jo vuonna 2009.
"Poliittinen ilmasto ratkaisee, eteneekö Suomun hanke vai ei. Ja tässä asiassa on ratkaisevassa asemassa ministeri Tanja Karpela. Hänen tehtävänsä on vetää linjat, joiden mukaan me ministeriössä etenemme", opetusministeriön liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti sanoo.
Haukilahden mukaan kymmenen miljoonan euron suuruinen mäkihanke voidaan ottaa valtakunnallisten liikuntapaikkahankkeiden listalle.
"Avainasemassa on Lapin lääni eli asetetaanko lentomäki ykköshankkeeksi. Sitä kautta asia etenee ministeriöön, jossa valtion rahoitus päätetään. Noin isoon hankkeeseen saattaa olla mahdollista saada myös työministeriö ja EU-rahat mukaan, jos hanke katsotaan sen laatuiseksi. Mutta tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida, miten suuri valtion rahoitus maksimissaan voisi olla", Haukilahti puntaroi.
Lapin lääninhallitus ei ole ottanut kantaa puoleen eikä toiseen - ei ole ollut esitystä, vain kahvipöytäkeskusteluja.
"Kemijärven kaupungilta pitää ensin tulla meille esitys hankkeen ottamiseksi liikuntapaikkasuunnitelmaan. Vasta sitten läänin liikuntaneuvosto voi ottaa asiaan kantaa ja antaa lausunnon ministeriölle. Tämä on asioiden marssijärjestys, jos valtion rahaa aiotaan saada", Lapin läänin liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona muistuttaa.
Lapissa löytyy yhteisymmärrys
Kemijärven kaupunginjohtaja Timo Korva näkee, että Suomun lentomäestä on saavutettu Lapissa yhteisymmärrys.
"Lapin maakuntahallitus ja yhteistyöryhmä ovat myöntäneet jatkosuunnittelurahan, jolla nyt tehdään tämän vuoden aikana selvitys yhteistyö- ja rahoituskuvioista. Elämme voimakkaasti oletuksessa, että Suomulle tulee Suomen ensimmäinen ja melko pitkään varmasti myös ainoa lentomäki", Korva toteaa.
Korvan mukaan ensiarvoisen tärkeää olisi saada hanke mukaan seuraavalle EU:n tavoite 1-ohjelmakaudelle, joka alkaa 2007.
"On selvää, ettei tämäntyyppistä hanketta pysty rahoittamaan sen kummemmin Kemijärvi kuin Lapin lääninhallituskaan. Ulkopuolista rahaa tarvitaan: asetamme toiveet juuri EU:n suuntaan."
Kaupunginjohtaja Korvan mukaan on tärkeää, että lentomäestä puhutaan muutenkin kuin huippu-urheilun suorituspaikkana.
"Lentomäki on ennen kaikkea matkailullinen hanke, jonka ympärille rakennellaan paljon urheilun ulkopuolista matkailuun liittyvää toimintaa. Mitä enemmän ihmiset asiasta saavat tietoa, sitä helpompi heidät on saada tukemaan hanketta."
Kolme yhteistyökumppania
Mäkihypyn asiantuntijana lentomäkiprojektissa on hiihtoliiton johtokunnan jäsen Jouko Törmänen. Hän näkee, että Suomun lentomäki ei suinkaan kilpaile Ounasvaaran tai Rukan kanssa.
"Ounasvaaralla, Rukalla ja Suomulla on kaikilla erilainen rooli, jotka tukevat toisiaan erinomaisesti: kolme eri kokoista mäkeä lähellä toisiaan. Lentomäki on järkevintä rakentaa alueelle, jolla mäelle on eniten käyttöä muun muassa syksyllä ja keväällä. Tässäkin suhteessa Suomu on ainutlaatuinen paikka", Törmänen sanoo.
Törmäsen mukaan on selvää, että lentomäki ei saa olla ainoa asia, jota Suomulla kehitetään.
"Mutta lentomäki voi olla yksi, merkittävä osatekijä, joilla Suomun matkailua voidaan elvyttää. Mutta paljon muutakin infrastruktuuria pitää olla suunnitelmissa mukana."
"Mäkihypyssä siirrytään koko ajan isompiin mäkiin, ja Suomen olisi hyvä pysyä kelkassa mukana. Muovittamalla Suomun lentomäki saadaan mäkeen varmasti myös kesäkäyttöä", Jouko Törmänen pohtii.