Mäkihyppääjien saldoksi maailmancupin avausviikonloppuna Kuusamossa jäi yksi vaivainen kilpailukierros. Ja sekin oli oloiltaan niin epätasainen, että mäkimaailman kärkinimet jäivät kymmeniä metrejä kärjestä, eikä kukaan kiistänyt kisan olleen surkeaa mainosta lajille.
Yhdistetyssäkin viikonlopulle kaavailluista kahdesta kisasta toinen jouduttiin perumaan tuulen takia. Urheilijat ja Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen toistelivat tuttua mantraa: tämä on ulkoilmaurheilua.
Mutta tuo ulkoilma on muuttunut. Se on entistä lämpimämpää.
-- Jo pelkästään sen parinkymmenen vuoden aikana, jotka minä olen Hiihtoliitossa toiminut, paljon on muuttunut. Muistan miten joskus hiihtäjämme harjoittelivat Keski-Euroopassa jäätiköillä, jonne alppihiihtäjät päättivät laskunsa. Viime vuosina siellä ei ole ollut enää mitään mahdollisuutta hiihtää, Jari Piirainen muistelee.
Harrachov vaarassa
Kuusamon kisaorganisaation mäkipäällikkö Pekka Hyvärinen hymyilee muistellessaan, miten Kuusamossa ensimmäisen kerran puhuttiin jäähdytysjärjestelmän rakentamisesta Rukan suurmäkeen.
-- Kun sitä ensi kerran pohdittiin, tuntui kyllä aika kaukaiselta, että näin pohjoiseen sellainen tarvittaisiin.
Silloin elettiin vuotta 2002, ja maailmancupin avaus hypättiin yli 20 asteen pakkasessa Kuusamossa, joka keskieurooppalaisissa medioissa ristittiin "suomalaiseksi kylmiöksi". Sunnuntaina Rukalla rämmittiin vesisateessa, liukasteltiin loskassa ja väisteltiin lätäköitä, eikä maailmancupin lähitulevaisuus näytä yhtään paremmalta.
Mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancupin on tarkoitus jatkua ensi viikonvaihteessa Norjan Lillehammerissa. Alun perin kisat oli tarkoitus järjestää Trondheimissa, mutta siellä kisoja ei voitu järjestää leudon sään takia.
Ja tiedot Lillehammerista kertovat vesisateesta ja lämpöasteista, mutta järjestäjät vakuuttavat kisojen onnistuvan, vaikka Lillehammerin vauhtimäessä ei ole jäähdytysjärjestelmää.
Lillehammerin jälkeisenä viikonloppuna mäkimiehet matkustavat Tshekin Harrachoviin. Sinne ensi viikonvaihteeksi kaavaillut Continental cupin kilpailut on jo peruttu -- mäkeä ei ole saatu kuntoon lämpimässä säässä, eikä kukaan ole varma, pystytäänkö maailmancupin kisat järjestämään.
Tarjonta supistuu
Osaksi mäkihyppy on itse syyllinen ongelmiinsa. Maailmancupkausi on venytetty entistä pitemmäksi ja tiukkatahtisemmaksi rahakkaiden tv-sopimusten toivossa. Ja tv-ruudussa pitkät hypyt näyttävät paremmilta, eikä maailmancupissa ole enää vuosiin hypätty normaalimäistä, jotka eivät ole yhtä alttiita tuulelle kuin suur- ja lentomäet.
Lisäksi 1990-luvun alussa tapahtunut siirtyminen V-tyyliin on tehnyt hyppääjistä entistä haavoittuvaisempia tuulenpuuskille.
Mutta ilmastonmuutos merkitsee sitä, että Euroopassa on entistä vähemmän mäkiä, joista pystyttäisiin hyppäämään lumelta. Tarjonnan vähentyessä kilpailu rajallisista harjoitusmahdollisuuksista johtaa entistä pahempaan tungokseen harvoissa hyppykunnossa olevissa mäissä. Tämän vuoksi Kuusamon kisaviikonlopun alla mäkimontussa käytiin kähinöintiä harjoittelemaan pääsystä, kun järjestäjät halusivat suojasäässä säästellä mäkeä kisaa varten.
Tilanteen korjaamiseksi on tarjottu vauhtimäkien kattamista, jäähdytysjärjestelmien rakentamista ja maailmancupin avauksen siirtämistä pitemmälle talveen.
Talviurheilun tulevaisuuden kannalta vain huippu-urheilijoita auttavien uudistusten merkitys on kuitenkin pieni. Maajoukkueilla on varaa matkustaa ympäri maailmaa harjoitusmahdollisuuksien perässä, mutta junioreilla ja nuorilla kansallisen tason kilpailijoilla ei.
-- Erityisesti Keski-Euroopassa on jo suuri vaara, että talvilajeista tulee elitistisiä pienen joukon lajeja, Piirainen myöntää.