Lasten hampaiden kunnosta tulee hälyttäviä viestejä ympäri maata. 1990-luvun puoliväliin asti lasten ja nuorten hampaiden terveydentila parani, mutta sen jälkeen reikiintyminen on lisääntynyt.
Syy hampaiden rapistumiseen on selkeä: ravintotottumukset ovat huonontuneet niin paljon, että sinänsä tehokkaat fluoraaminen ja päivittäinen hampaiden pesu eivät yksinään auta, vaan siihen tarvitaan muita keinoja.
Oulun kaupungin hammashuollon palveluyksikköpäällikkö Sakari Kärkkäinen sanoo, että lapset nauttivat liian usein makeita välipaloja, ja makeisten sekä virvoitusjuomien nauttiminen on yleensäkin lisääntynyt valtavasti. Nämä seikat vaikuttavat ratkaisevasti hampaiden kuntoon.
"Esimerkiksi limsan kulutus on 70 litraa henkeä kohti vuodessa, ja kouluille ovat tulleet limsa- ja karkkiautomaatit. Jääkaapissa olevasta limsapullosta hörpätään tämän tästä, ja myös pullaa syödään useasti päivän aikana. Hyökkäys hampaisiin tulee monelta suunnalta", Kärkkäinen sanoo.
Perjantaina Tuiran hammashoitolassa tarkastuksessa oli yhdeksäsluokkalainen Jonna Remes, jolla ei ollut yhtään reikää.
Vuosi sitten hän muistaa paikatun yhden reiän, siitä taaemmaksi hän ei muista. Limonadia hän kertoo juovansa silloin tällöin, karkkia noin kerran viikossa.
Erittäin kohtuullisesti siis, minkä näkee hampaista.
Koti, koulu ja hammas-huolto yhteistyöhön
Valtakunnallisesti lasten ja nuorten hampaiden kunto on huonontunut, ja sama suunta näkyy myös Oulussa, mutta vielä lievänä.
Ainoa keino tilanteen parantamiseksi on Kärkkäisen mukaan neuvonta ja valistus mahdollisimman monen tahon kanssa yhteistyössä.
Pelkkä hammashoidon antama tehokas neuvonta ei pelkästään riitä.
Oulussa toimintaa muutetaan siten, että lasten hammashuoltoon pureudutaan koulutoimen ja vanhempien kanssa yhteistyössä. Koulutoimi onkin ollut asiassa hänen mukaansa kiitettävän aktiivinen.
Hampaat kestävät keskimäärin viidestä kuuteen happohyökkäystä vuorokaudessa. Mitä useammin sen yli mennään, sitä alttiimpia hampaat ovat reikiintymiselle.
Noin 70 prosentilla suomalaisista on hyvät hampaat. Riskiryhmään kuuluu noin 30 prosenttia, ja siihen kuuluvien olisi syytä huolehtia ruokatottumuksistaan ja hampaiden hygieniasta erityisen huolellisesti.
Harjan käyttöenergia
ei ratkaise
Hampaiden harjauksessa on tärkeintä, että suusta saa joka kohdan puhtaaksi. Hyvä hammasharja on niin pieni, että sillä mahtuu puhdistamaan takimmaisetkin hampaat ienrajaan asti.
Sähköhammasharja on hyvä apuväline, mutta sen merkitys ei ole ratkaiseva Kärkkäisen mielestä. Tavallisella hammasharjalla saa hampaat puhtaaksi siinä missä sähköharjallakin.
Hammastahnan fluori vahvistaa hampaita reikiintymistä vastaan, ja sen puhdistavat ainekset pitävät hampaat valkoisina.
Ruokailutottumuksilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys.