Päärynän, omenan tai aronian kanssa risteytetty makeapihlaja on Oulun seudulla vielä harvinainen. Useammin Oulussa voi nähdä "intiaanien mustikkapuun" eli marjatuomipihlajan. Makeapihlajan menestyy myös Pohjois-Suomessa, sillä puu yltää aina seitsemänteen vyöhykkeeseen ja on talven kestävä.
"Mustikansiniset marjat ovat makeita ja kypsyvät elokuussa. Ne pitää vain ehtiä korjata ajoissa talteen, ennen kuin linnut tulevat ja syövät suihinsa", sanoo puutarhuri Matti Kulju Oulujoen taimistolta.
Kotipihlajan ja siperianorapihlajan risteymällä, Granatnajalla, on liuskaiset lehdet ja se on hyvin koristeellinen. Marjat ovat suuria ja tummanpunaisia, lievästi parkinmakuisia. Matti Kulju tietää, että risteymiä pihlajalla on yli 80, ja sen myötä makuja löytyy parkin happamasta kirpeän kautta omenaisen mehukkaisiin.
Pihapiirissä tavallista pihlajaa käytetään enemmän, mutta yhä useampi haluaa kokeilla makeapihlajaa.
Terveellinen ja maukas
Marjoissa antioksidanttipitoisuus on toisissa suurempi, toisissa pienempi. Risteyttämällä saatu pitoisuus Kuljun mukaan on tuurissa, miten se periytyy.
"Jos on kaksi kasvia ja molemmissa pitoisuudet ovat suuret, todennäköisesti myös jälkeläistä pitoisuudet löytyvät. Risteyttämisen kanssa on kuitenkin arvaamatonta", Kulju sanoo.
Esimerkiksi päärynän kanssa risteytetty pihlaja ei Kuljun mukaan tee marjoista erityisen antioksidanttipitoisia.
"Kotipihlajan marja voi olla jopa parempi. En tiedä, mikä pitoisuus päärynässä on, mutta veikkaan että pihlajassa se on parempi" Kulju sanoo.
Kuopion yliopiston tutkimuksissa makeapihlajan marjasta löydettiin yhdisteitä, jotka estävät muun muassa salmonellan ja listeria-bakteerin kasvua. Kulju epäilee kuitenkin, että jos samanlainen tutkimus tehdään tavallisen pihlajan kanssa, tulos saattaa olla sama. Kotipihlajan marjaa vain ei käytetä sen äkäisen maun vuoksi.
Kulju suositteleekin sekoittamaan myös happamia pihlajanmarjoja muiden marjojen kanssa. Seoksen kaupan päälle voi saada pihlajanmarjan voimakkaan terveysvaikutuksen.
On aika istuttaa
Makeapihlajan voi istuttaa sekä keväällä että syksyllä. Myymälähoitaja Kirsi Huurinainen Viherpihasta vakuuttaa, että makeapihlajan ehtii vielä tälle syksyä hankkimaan ja istuttamaan loistavasti.
"Kestäviä kasveja istutetaan maan jäätymiseen saakka. Puun menestymisen kannalta ratkaisevin on ensimmäinen talvi. Jos talvi on normaali, makeapihlajan pitäisi hyvinkin saada menestymään. Toisaalta poikkeuksellisen paha ensimmäinen talvi saattaa kestävienkin kasvien kanssa tuottaa ongelmia", Huurinainen tietää.
Oulun yliopistossa makeapihlajaa ei ole tutkittu toisin kuin Kuopion yliopistossa, jonne Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Mirja Siuruainen kollegoineen lähtee syyskuun alussa opintovierailulle.
"Luonnossa tavattava makeapihlaja syntyy vaihtelusta. Syksyllä, kun ihmiset kulkevat pihlajan ohitse, kannattaa kokeilla miltä marja maistuu", Marja Siuruainen yllyttää. Kun tilhet ovat liikkeellä, tiedetään että pihlajanmarjat lähtevät.
