Taskun saaren tunnusmajakan 150-vuotisjuhla jouduttiin sunnuntaina siirtämään Pursimajalle, kun pohjoisen suunnasta puhaltanut voimakas tuuli esti juhlaväeltä saareen rantautumisen. Raahen kaupungin järjestämään venekuljetuksessa Taskua ja sen pookia kävi katsomassa lähes 70 kiinnostunutta.
Varsinaiseen juhlatilaisuuteen osallistui niin paljon väkeä, että Pursimajalla jouduttiin hakemaan lisäistuimia ravintolan terassilta. Aina kun juhlan kohteena on joku joka täyttää paljon, siirtyvät puheet muistelemista kauemmaksi historiaan. Niin myös Taskun pookin juhlassa.
"Tasku ja Taskun pooki ovat Raahen kaupungin symboleja, tunnusmerkkejä. MM-kisoissa näytetään Eiffeltornia, meillä on Tasku ja Taskun pooki. Se on komeampikin kuin Eiffeltorni ja sen kunnossapitokaan ei niin paljon maksa", arveli rovasti Pekka Nuutinen juhlapuheessaan saaden yleisöltä tukea ajatuksilleen.
Vuonna 1849 perustettu Pohjanlahden merenkulkupiiri rakennutti Raahen edustalla sijaitsevalle Taskun saarelle tunnusmajakan vuonna 1853. Kun pooki siirrettiin vuonna 1983 Raahen kaupungin omistukseen, siirtyivät sen ylläpito ja korjauksetkin kokonaan kaupungin vastuulle. Kunnostustyöt saatiin sopivasti päätöksen juhlavuoden kunniaksi.
Alkuperäisillä paikoilla lähes muuttumattomina säilyneet pookit ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ne muodostavat olennaisen osan Suomen merenkulun rakennusperinnöstä. Siipyyn ja Tornion välisellä rannikkokaistalla on jäljellä 13 1700- ja 1800-luvuilla rakennettua puurakenteista pookia. Niistä kaksi sijaitsee Raahessa.
"Nyt on meidän ja kaupungin vastuulla, että ne myös pysyvät kunnossa", Nuutinen muistutti.
Puurakenteiset pookit ovat vähitellen saaneet väistyä valomajakoiden yleistymisen myötä. Jäljellä olevat harvalukuiset pookit on yhä merkitty merikarttoihin, vaikka niiden merenkulullinen merkitys on hyvin vähäinen. Esimerkiksi Tasku on raahelaisten keskuudessa erittäin suosittu retkeilykohde, etenkin kevätaurinko saa paljon raahelaisia hiihtämään merenjäätä pitkin saareen.
Nuutinen muistutti, että Suomen satamien kesken sekä Suomen ja Baltian satamien kesken käydään koko ajan kiristyvää kilpailua. Satamiin on varattu suuria maa-alueita ja investoitu miljoonia.
"Meillä pikkuinen Raahen satama on tuottanut hyvin verrattuna etelän hienoihin satamiin. Satamaa on kuitenkin kehitettävä ja väylää ruopattava. Olisi hirveän kiva, että satamassa olisi liike-elämää ja suht' koht' tuottavaa teollisuutta."