Euroopan unionin maatalouspolitiikan remontointi ja suunniteltu maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen pienentävät maitotilojen määrää entisestään koko Euroopassa, arvioi EU:n komission kotieläintuoteyksikön päällikkö Thorkild Rasmussen Ylikiimingissä keskiviikkona.
"Maidontuotannon tulevaisuus on entistä tehokkaammissa yksiköissä. Kiristyvä kilpailu karsii väkisinkin joukosta varsinkin pienempiä tiloja", tanskalainen Rasmussen totesi Pekka Hallikaisen ja Tarja Pelkosen maitotilalla Ylikiimingin Hiltukylässä.
Rasmussen tähdensi, että eurooppalaisten maidontuottajien määrä on pienentynyt jo jonkin aikaa 5-10 prosentin vuosivauhdilla. Ranskassa maitotiloista on karsiutunut kymmenessä vuodessa 40 ja Espanjassa peräti 80 prosenttia.
"Maitoa tuotetaan silti yhtä paljon kuin ennenkin. Tilat ovat entistä suurempia ja tehokkaampia."
Rasmussen muistutti, että maitokiintiöasiassa pyritään pehmeään laskuun eli kiintiöiden vuosittaiseen kasvattamiseen ennen niistä luopumista. Sen jälkeen muiden tukirahojen mahdollisesta kohdentamisesta esimerkiksi maitotiloille päättää kukin jäsenmaa itse.
Rasmussenin mukaan tuoreille, laadukkaille elintarvikkeille löytyy Euroopassa jatkossakin kysyntää.
"Tiedän, että Suomessa tehdään esimerkiksi hyvää juustoa. Sitä kannattaa varmasti tarjota laajoille markkinoille Suomen rajojen ulkopuolelle."
Tekemisen meininki
teki vaikutuksen
Puolangallakin piipahtanut Rasmussen jalkautui nyt suomalaisen maanviljelijän arkeen ensimmäistä kertaa. Tarkoituksena oli nähdä omin silmin, miten ja millaisissa olosuhteissa erityisesti täkäläiset maitotilalliset leipänsä tienaavat.
Tekemisen meininki sekä tilojen tehokkuus ja nykyaikaisuus saivat virkamieheltä kiitosta.
"Nuoret yrittäjät tekevät töitä tosissaan ja ovat valmiita ottamaan riskejä. Myös eläinten hyvä terveys ja modernit ruokintajärjestelmät tekivät minuun suuren vaikutuksen", Rasmussen muotoili. Epäkohtiin tai yllätyksiin hän ei ainakaan tunnustanut törmänneensä.
Rasmussenia kiinnosti erityisesti se, mistä Suomen maatalouden huomattavan korkeiksi julistetut tuotantokustannukset muodostuvat. Hänen käsityksensä mukaan viljelijöiden olosuhteet ja välttämättömät kulut esimerkiksi Tanskassa tai Hollannissa eivät juurikaan poikkea suomalaisista.
Rasmussen toivoikin asiasta perusteellista, vertailevaa tutkimusta ennemmin tai myöhemmin.
Tuotantokustannukset
syövät tulosta
Isäntä Pekka Hallikainen ja MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläinen vakuuttivat, että kantoja kaskessa riittää. Pitkä talvi ja lyhyt kasvukausi madaltavat tuotantotasoja ja hajanainen tilusrakenne aiheuttaa lisäkuluja.
"Myös rakentaminen on Suomessa kalliimpaa ilmaston ja ympäristövaatimusten vuoksi", Hallikainen muistutti.
Kilpeläisen mukaan esimerkiksi maitolitran tuotantokustannukset ovat Suomessa 15-20 korkeammat kuin Keski-Euroopassa.
"Euroopan unionin omien tutkimusten mukaan maitokiintiöiden poisto hyödyttää eniten EU:n tehotuotantomaita. Suomelle niiden poisto on kova isku", Kilpeläinen korosti.
Tiluskarttojen ääressä Hallikainen näytti Rasmussenille esimerkiksi kuuden hehtaarin peltotilkun, jolta kiviä ja kantoja piti ensin rahdata pois 24 traktorin peräkärryllistä. "Yöpakkasten takia sieltä sitten irtosi ohraa vain kärryllinen", isäntä kertoi.