"Tässä tämä nyt on." Agnico-Eaglen Kittilän kultakaivoksen johtaja Carol Plummer ottaa tukevan otteen noin maitopurkin kokoisesta kultaharkosta, joka tuntia aikaisemmin on valettu kaivoksen valimossa, jäähdytetty ja tuotu toimittajien ihmeteltäväksi. Pienestä koostaan huolimatta harkko painaa, peräti 25 kiloa.
Kultaharkon esittelyä seuraavat kanadalaisen Agnico-Eaglen Euroopan toimintojen johtaja Ingmar Haga sekä Securitaksen vartija. Turvahenkilö on toimittajatapaamisessakin tarpeen, sillä harkon arvo oli yli puoli miljoonaa euroa.
Aivan ensimmäinen tiistaina esitelty kultaharkko ei ole, sillä kuluneen kahden viikon aikana on valmistunut jo puolenkymmentä samanlaista, ensimmäinen tammikuun 14. päivänä. Vielä nyt harkkoja saadaan pari, kolme viikossa, mutta tuotanto nousee alkuvuoden aikana tavoitteeseen eli neljään harkkoon viikossa. Sadan kilon viikkovauhdilla vuosituotannoksi saadaan 5 000 kiloa.
Kittilä kaivos on maamme kultahistoriassa ensimmäinen, jossa kulta rikastetaan ja erotetaan malmikivestä omassa prosessilaitoksessa paikanpäällä. Kaivoksesta saatavan raakakullan kultapitoisuus on 90-95 prosenttia. Kittilästä harkot kuljetetaan sulattoon Sveitsiin, missä kullasta poistetaan loput epäpuhtaudet, jolloin kultapitoisuudeksi saadaan 99,9 prosenttia.
Teollisuusmineraalien hintojen lasku ei näy kullan hintakehityksessä, päinvastoin. Ingmar Haga kertoo, että kullan hinta on viime aikoina ollut nousussa. "Kulta maksaa nyt 900 USA:n dollaria unssilta. Se on samalla tasolla kuin viime maaliskuussa. Kullan hintatrendi todennäköisesti on vielä muutaman vuoden ylöspäin, eli ainakin lähinäkymät ovat hyvät." Yksi unssi on hiukan yli 30 grammaa.
Kittilän kulta päätyy aikanaan koruteollisuuden raaka-aineeksi sekä sijoittajien pankkiholveihin. "Vaikka korumyynti on laskenut, niin sijoittajille kulta käy hyvin kaupaksi", Haga tietää.
Euroopan suurin
Kaivosyhtiön palkkalistoilla tällä hetkellä 215 on vakituista kaivosalan ammattilaista. Määrä nousee 250:een, kun kaivoksella alkaa maanalainen toiminta. Yli 80 prosenttia työvoimasta on tullut Kittilästä tai lähialueilta. Lisäksi kaivoksen tuotannossa ja malminetsinnässä työllistyy 190 eri urakoitsijan työntekijää.
Kaivoksen prosessivalvonnassa monitoreja seuraa kolarilainen Kalervo Kangas. Hän on kaivosalan ammattilainen, joka ehti työskennellä vastaavissa hommissa 12 vuotta Kolarin Rautuvaaran rautakaivoksessa. Rautuvaaran sulkemisen jälkeen hän oli yrittäjänä. "Kävin kurssit ja pääsin tänne. Rautuvaaran vuodet olivat tavallaan minulle työharjoittelua. Työpaikka on mukava, joten aion viihtyä täällä eläkeikään saakka."
Suurikuusikon nykyiset malmivarat ovat noin 18,2 miljoonaa tonnia, josta kultaa saadaan talteen yli 75 tonnia. Kaivettavaa ja rikastettavaa riittää ainakin 15 vuodeksi. Mikäli mitään esteitä ei tule, niin 53-vuotiaalla Kankaalla riittää hyvin töitä eläkeikään saakka.
Suurikuusikko on Euroopan mittapuun mukaan suuri kultakaivos. Haga kertoo, että Euroopassa on puolentusinaa puhdasta kultakaivosta, joista Kittilän kaivos on suurin. Useimmiten kultaa jalostetaan sivutuotteena muiden metallien yhteydessä.
"Maailman kultakaivosten joukossa Kittilä on kuitenkin pieni. Suurimman kullantuottajat maailmassa ovat Kiina, Etelä-Amerikka, Etelä-Afrikka, Kanada ja Australia, jotka tuottavat kultaa vuodessa yhteensä 2500 tonnia. Kittilän Suurikuusikon osuus tästä on vain 0,2 prosenttia."
Louhinta maan alle
Kittilän kaivoksella louhitaan malmia miljoona tonnia vuodessa. Kulta on malmin sisällä pieninä hiukkasina sulfidimineraaleihin sitoutuneena, eikä sitä pysty paljaalla silmällä erottamaan. Kullantuotanto on kasivaiheinen. Ensin malmi rikastetaan vaahdotusmenetelmällä, jonka tuloksena rikasteen kultapitoisuus nousee noin kymmenkertaiseksi malmiin verrattuna. Toisessa vaiheessa kulta erotetaan rikastetusta malmista hapetuksen ja syanidin avulla.
"Sulfidimineraalit hajotetaan autoklaavissa korkeassa lämpötilassa ja paineessa, jolloin kulta vapautuu. Kulta otetaan sen jälkeen talteen sekä liuotuksen että sähkösaostuksen kautta ja sulatetaan harkoiksi", kaivoksen johtaja Carol Plummer selittää.
Louhinta Suurikuusikossa käynnistyi avolouhoksella, jonka loppusyvyys tulee olemaan 160 metriä. Sen jälkeen toiminta siirtyy vaiheittain maan alle kolmen vuoden kuluessa. "Maanalaisessa kaivostoiminnassa tarvittavan vinotunnelin rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Valmiina tunnelia on 2,3 kilometriä noin 300 metrin syvyyteen saakka. Muita maanalaisia tunneleita ja tiloja on tehty kolme kilometriä, mikä on vasta alkua", Plummer kertoo.