Maidon juonti on vähentynyt koululaisten keskuudessa, ja yhä useampi ala-asteenkin oppilas ottaa ruokajuomakseen vettä. Maito olisi kuitenkin lasten luuston kehittymiselle ehdottoman tärkeä kalsiumin lähde, oikeastaan pankki, joka ehkäisee luukatoa myöhemmällä iällä.
Keskiviikkona vietettiin kansainvälistä koulumaitopäivää, jonka kunniaksi kouluilla tarjottiin jälkiruoaksi lämmintä pullaa kylmän maidon kera. Rajakylän koulun ala-asteen oppilaiden ruokailussa maito näyttää olevan selvä enemmistö, mutta vesilaseja on siellä täällä.
Yksi poika sanoo olevansa maitoallergikko, Aada Kolvanki 5D-luokalta sanoo juovansa usein koulussa vettä, koska ei tykkää maidosta. Kotona hän kuitenkin maitoa juo.
Joni Hourula 4A:lta ilmoittaa reippaasti tykkäävänsä maidosta ja juovansa sitä aina.
Kalsiumia pankkiin
Koulumaitopäivää vietetään kolmatta kertaa, ja sen takaa löytyvät Maito ja Terveys ry sekä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO. Maito- ja terveyden toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho sanoo, että maito on yksinkertaisesti monipuolinen ravinnonlähde kasvavalle lapselle ja nuorelle.
Maito on tärkeä erityisesti sen sisältämän runsaan kalsiumin takia. Kasvuiässä kalsium kiinnittyy luuhun ja saa aikaan tiiviit luut. Aikuisiällä maidon juonti ei tepsi luihin yhtä hyvin.
"Kun vanhana luut alkavat haurastua, ne haurastuvat paljon hitaammin, kun nuorena on saanut riittävästi kalsiumia. Maitoa juova kasvuikäinen laittaa näin ollen kalsiumia pankkiin", Urho sanoo.
Suomalaiset saavat tarvitsemansa kalsiumin 80-prosenttisesti maidosta, muissa teollisuusmaissa se on yli 75 prosentin luokkaa.
Maito on helppo ja halpa tapa tyydyttää kalsiumin tarve. Vihanneksistakin saa kalsiumia, mutta niitä pitää syödä paljon tarpeen tyydyttämiseksi, eikä suomalainen ruokavalio sisällä päivittäin niin paljon kasviksia.
Muualla makeaa maitoa
Koulumaitopäivää vietettiin miljoonien lasten voimin. Monissa maissa yleinen tapa on nauttia maito ruokajuoman sijasta maitovanukkaana tai erilaisina makeina täysmaitojuomina kuten Saksassa ja Tanskassa.
Saksassa, Ranskassa ja Etelä-Euroopassa maitoa käytetään paljon, mutta käyttötapa voi olla erilainen. Siellä sitä käytetään ruoan laitossa enemmän kuin meillä.
Meksikossa ja Kolumbiassa koululaiset saavat aamiaisen osana maustettua maitoa. Intiassa on huomattu, että koulumaito kohentaa lasten ravitsemusta olennaisesti. Myös Kiinassa on todettu maidon juonnin lisäävän lasten kasvua, ja kolme vuotta sitten alkanut koulumaito-ohjelma tavoittelee 208 miljoonan koululaisen päivittäistä maidonjuontia.
Vesi valtaa kouluilla
Maidon menekki kouluissa vaihtelee koulukohtaisesti. Joissakin kouluissa veden juojat ovat selvä vähemmistö, toisissa saattaa maidon juojia olla vain vajaat puolet.
Esimerkiksi Rajakylän koulussa maitoa ja piimää menee kaikkiaan 120 litraa päivässä noin tuhannelle ruokailijalle, joten reilusti yli puolet ottaa maitotuotteita. Pohjankartanossa noin puolet juo vettä, samoin Oulujoen koululla. Haukiputaan yläasteella maidon juojien osuus on noin 70 prosenttia.
Urho ei keksi muuta syytä veden suosimiselle kuin muodin, joka vaihtelee koulukohtaisesti. Hänen mielestään vanhempien ja vanhempien yhdistysten tulisi kiinnittää lastensa maidonjuontiin nykyistä enemmän huomiota.
Maidon proteiinille allergisia lapsia on kahdesta kolmeen prosenttia, aikuisia noin prosentti. Laktoosi-intoleranssista kärsiviä on enemmän, mutta he saavat kalsiuminsa laktoosittomista maitotuotteista sekä kovista juustoista.
"Paljon on sellaisia, jotka luulevat, että heidän vatsakipunsa johtuu laktoosi-intoleranssista, vaikka syy on jokin muu", Urho arvioi.