Maidontuotanto kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla suhteettomasti verrattuna kiintiöihin. Päättyneellä hakukierroksella maakunnan lisäkiintiö riitti täyttämään viidenneksen maanviljelijöiden toiveista. Uudella hakukaudella hakemusmäärät ovat entisestään paisuneet.
MTK Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtajan, maanviljelijä Eero Isomaan mukaan maidontuotanto kasvaa maakunnassa noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Keskivertotilan tuotanto nousee joka vuosi 7 000 kilolla.
"Luopuvien ja tuotantoa kehittävien suhde on kestämätön", Isomaa totesikin maanantaina Oulunsalossa MTK:n Pohjois-Pohjanmaan syyskokouksen yhteydessä.
"Pehmokysymysten"
vuosi edessä
Kokousta petaavalla kierroksellakaan maanviljelijöiden taholla ei näkynyt mitään ratkaisua: "Emme löytäneet viisasten kiveä", Isomaa arvioi: "Ainoa keino on se, että kokonaistuotanto saadaan pidetyksi kokonaismaakiintiön tasossa."
Naudantuotannon osalta sen sijaan maakunta pysyttelee valtakunnallisesti omavaraisuusasteen alapuolella, hän selvittää.
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä kiinnitti syyskokouksessa katseet ylituotannon sijaan viljelijöiden työolosuhteisiin. Tulevasta vuodesta puheenjohtaja ennakoikin "maatalouspolitiikan vuotta". Tarkoitus on pureutua "pehmokysymyksiin", jotka oikeasti ovat kovia, Härmälä totesi ja viittasi tehokkuusvaatimusten imevän maatalousväenkin voimia.
Tupo-neuvottelut hyödyttivät sen verran viljelijöitäkin, että heille irtosi yksi lomapäivä lisää. Näin päästään nyt yhteensä 24 vuosilomapäivään.
Jatkossa tehostetaan edelleen lomitusjärjestelmää. Tarkoituksena on rationalisoida nykyinen 230 toimipisteessä hoidettu lomitusten hallinto vuoteen 2004 mennessä vain sadan yksikön tehtäväksi. Niin, että palvelu entisestään paraneen, Härmälä lupaa. Tehtävä on melkoinen, sillä lomittajia tarvitaan yli 400 kunnassa.
Toinen työryhmä puolestaan selvittää sitä, miten maanviljelijä saataisiin aikuiskoulutuksen, terveydenhoidon ja työttömyysturvan piiriin. Toistaiseksi niin viljelijää kuin hänen omaisiaankin on ollut vaikea nostaa MYEL:in vaikutuksesta muiden yhteiskunnallisten turvajärjestelmien piiriin.
Muutostarpeista kertoo sekin, että kuluvana vuonna MTK on pyrkinyt erityisesti monipuolistamaan maaseutua panostamalla maatilojen yhteydessä versoavaan yrittäjyyteen. Tavoitteena on esimerkiksi lisätä elintarvikkeiden jalostusta, matkailua ja koneurakointia.
Vielä ei valtakunnan virtoja ole saatu kääntymään, Härmälä arvioi kolmannen sektorin kasvua. Mutta verkottuminen on alkanut. Monipuolistumisen myötä lisääntyvät liiton edunvalvontakysymykset, ennakoi MTK:n toiminnanjohtaja Reijo Flink.
Itälaajeneminen
"suuri seikkailu"
EU:n laajenemista itään Härmälä kuvasi "suureksi seikkailuksi, johon on pakko ryhtyä".
Härmälän mukaan maatalouskomissaari Franz Fischlerin ajama kaksiraiteinen politiikka, jossa toisten annetaan toimia maailmanmarkkinoiden ehdoilla ja toisia EU joutuu tukemaan entistä enemmän, saattaa olla ratkaisu, mutta vain nykyviljelijöiden kassavirralle.
"Entä nuoret", Härmälä jätti perheviljelijöiden tulevaisuuden pakosta avoimeksi: "Kenen ehdoilla, kenen tarpeilla maatalouspolitiikkaa aletaan tehdä?"
Härmälän mukaan itälaajentuminen etenee kuin "malmijuna". Se voidaan korkeintaan sysätä kovalla rytinällä raiteilta. Sitä puheenjohtaja ei historiallisen ratkaisun edessä toivo, vaikka tietääkin yritysten koon kasvavan EU:ssa. Sen sijaan Härmälä kaipaa nyt vastapainoksi myös Suomesta Puolan veroista itsetuntoa puolustaa täkäläisiä perheviljelmiä.