"Maito on ihmeellinen aine. Siitä löytyy koko ajan uutta", huudahtaa Valion tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, professori Tiina Mattila-Sandholm.
Hän johtaa Valion tutkimus- ja tuotekehityskeskusta, jossa työskentelee 125 henkilöä. Tehtävänä on jalostaa maidosta tuotteita, jotka maistuisivat mahdollisimman monelle Suomessa ja Itämeren ympärillä. Tämän päivän iskusana on terveysvaikutteinen elintarvike.
Valio viettää tänä vuonna perustamisensa 100-vuotisjuhlia. "Meijereiden meijerillä" on tutkimustoiminnassaan erittäin kunniakas historia, sillä professori A. I. Virtanen (1895-1973) on edelleenkin ainoa suomalainen, joka on saanut tiede-Nobelin. AIV-voisuolan ja AIV-säilörehun isä sai kemian Nobel-palkinnon 60 vuotta sitten, joulukuussa 1945.
Professori Virtanen johti Valion laboratoriota Helsingin Kalevankadulla 1921-1970, yhteensä 49 vuotta.
Nyt Valion laboratoriota, tutkimus- ja tuotekehityskeskusta Helsingin Pitäjänmäellä johtaa ensimmäistä kertaa naisprofessori Mattila-Sandholm. Hän on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori. Väitöskirjansa hän teki lehmän utaretulehduksesta.
Mattila-Sandholmin ja Virtasen urat yhdistyvät myös Suomen Akatemiassa. AIV oli Suomen Akatemian perustajajäseniä ja akateemikko. TMS toimii Suomen Akatemian bio- ja ympäristötieteen toimikunnan puheenjohtajana.
"Tieteen hyvä puoli on siinä, että innovaatiot, keksinnöt eivät lopu koskaan, mutta yrityksessä kuten Valiossa, innovaation pitää kantaa myös taloudellisesti. Maidosta pystymme kehittämään yhä uusia innovaatioita uusilla menetelmillä", painottaa Mattila-Sandholm.
Hän kertoo, että ihmisten painonhallinta ohjaa myös Valion tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Haasteena on rasvan puristaminen maitotuotteissa minimiinsä, ilman että tuotteen maku tai ulkonäkö kärsii.
"Liikalihavuus on globaali epidemia. Suomi sijoittuu valitettavasti listan kärkikymmenikön joukkoon. Lihavuus voi johtaa moneen tautiin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja aikuisiän diabetekseen. Meidän tehtävämme on tuottaa vähärasvaisia tuotteita, maitoja, juustoja ja jogurtteja, jotka maistuvat hyvälle. Jos ne ovat samalla terveysvaikutteisia, niin vielä parempi."
Rasvaton juusto
mahdollista kehittää
Uusinta uutta Valion tuotekehityksessä ovat vähärasvaiset juustot. Valio Turunmaassa rasvapitoisuus on painettu viiteen prosenttiin. Tavanomaisesti kypsytettyjen juustojen rasvapitoisuus vaihtelee 20:stä yli 30 prosenttiin.
Onko mahdollista kehittää rasvaton juusto, kuten alkoholiton olut tai viini?
"Teknologiassa yleensä mikään ei ole mahdotonta. Suomen elintarviketeknologia on maailman huippua. Juustoissa olemme päässet jo viiteen prosenttiin", vastaa Mattila-Sandholm.
Hän muistuttaa, että Valio toi markkinoille ensimmäisenä maailmassa laktoosittomat tuotteet. Ne on tarkoitettu ihmisille, joiden vatsa ei siedä laktoosia, maitosokeria.
Mattila-Sandholm on jo virkansa puolesta huolissaan maitotuotteiden käytön vähentymisestä.
"Etenkin naisten ja lasten pitäisi käyttää maitotuotteita, jotta heidän luustonsa tiiviys ei vaarantuisi ja osteoporoosin uhka pysyisi kaukana. Maito on erittäin terveellistä kaikille. Jos ihminen ei käytä maitoa lainkaan, se on mielestäni jo terveysvastaista", painottaa Mattila-Sandholm.
Hän korostaa, että maito on maailman helpoin raaka-aine valkuais- ja kivennäisaineiden sekä vitamiinien lähteenä.
Valion oma markkinatutkimus selvittää, millaista maitoa suomalaiset juovat tai millaista juustoa syövät vuonna 2010.
" Uudet innovaatiot koostuvat monesta palasesta: kuluttajien toiveista, teknologisista keksinnöistä, tutkijan omista visioista, ravitsemustiedosta ja varmasti myös uhkakuvista", kertoo Mattila-Sandholm.
Tutkimus kansainvälistyy
Tiina Mattila-Sandholm uskoo kansainväliseen yhteistyöhön myös tutkimuksessa. Pieni Suomi ei voi keksiä ja kehittää kaikkea itse. Mattila-Sandholm on johtanut EU:ssa elintarvikealan yhteenliittymiä, joissa tutkitaan muun muassa maitotuotteiden vaikutusta ihmisten terveyteen.
"Vatsan ja suoliston terveyttä edistävä maitohappobakteeri LGG, joka Suomessa tunnetaan Gefilus-tuoteperheenä, on Valion patentoima ja myyty maailmalla jo 40 maahan. Kansainvälissä piireissä Valio tunnetaan juuri LGG:n ansiosta", kertoo Mattila-Sandholm.