Ylioppilaskuvassa on käyty 1870-luvulta asti: milloin pussimaisessa, milloin litteässä lakissa. Valokuvaamossa tai hienommin valokuva-ateljeessa otettujen muotokuvien tarve on vähentynyt.
"Ei vähiten yleisen valokuvausharrastuksen myötä", selittää valokuvaaja Tuomo-Juhani Vuorenmaa.
Nykyajan harrastajakuvaajalla on yhä useammin vieläpä käytössään kätevän kokoinen digitaalivideokamera, jolla voi tallentaa elävien kuvien lisäksi myös still-kuvia cd-levylle tai muistikortille.
Mutta valkolakit ja vastanaineet ovat poikkeus! Vaikka valokuvattuja muotokuvia hankitaan yhä harvemmin, käyvät ylioppilaat ja hääparit edelleen lähes poikkeuksetta muotokuvassa, tietää Vuorenmaa.
Muotokuvia on kautta niiden historian otettu elämän tärkeissä taitekohdissa. Ylioppilaaksi tulo ja aviosäätyyn astuminen ovat näitä tärkeitä käänteitä ja ikuistettavan arvoisia asioita elämän ensimmäisen kuvan, pyöreiden vuosien ja ammattiuran alun ohella.
Kuvaan Helsinkiin
Ensimmäiset ylioppilaskuvat ovat vuodelta 1875, päivittää tutkija Satu Savia. Tuolloin Suomessa alettiin yleisesti käyttää nykyisen mallista ylioppilaslakkia.
Ylioppilaskuva otettiin 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle saakka yleensä Helsingissä, missä osa ylioppilastutkintoa suoritettiin. Vuoteen 1917 saakka ylioppilaskokelaiden piti nimittäin muualta Suomesta matkustaa suullisiin kokeisiin pääkaupungin yliopistoon.
Savia kertoo, että jo 1850-luvulta on olemassa valokuvia ylioppilasnuorukaisista, jotka ovat pukeutuneet ylioppilasunivormuun.
"Näitä kuvia ei kuitenkaan voi nimittää ylioppilaskuviksi, sillä ylioppilasmiehet eivät luultavimmin käyneet valokuvassa valmistuttuaan ylioppilaiksi, vaan vasta hankittuaan pakollisen univormun yliopisto-opintojen alussa", tutkija huomauttaa.
Vaikea on tänä päivänä kuvitella yliopiston rentoa väkeä univormuissa. Mutta toisin oli 1800-luvun loppupuolella.
Ylioppilastutkinnon historiasta kirjan kirjoittaneiden Mervi ja Pekka Kaarnisen mukaan ylioppilasunivormu tuli pakolliseksi 1850. Siitä asti yliopiston kirjoihin kirjoittautuvien uusien ylioppilaiden tuli yliopistokaupungissa oleskellessaan käyttää univormua.
Ylioppilaslakki on oppineisuuden symboli. 1940-luvulle saakka sitä käytettiin kesäaikaan arkipäähineenä.
Pussimainen lakki
Naisten ylioppilaslakki tuli käyttöön 1890. Vuonna 1891 luetteloissa oli 44 naisylioppilasta.
Satu Savia kertoo hauskan anekdootin naisten omantyyppisestä ylioppilaslakista:
"Maito kiehuu yli! huutelivat katupojat naisylioppilaille 1890-luvun alussa, kun nämä kulkivat Helsingin kaduilla päässään pussimaiset, korkeat ylioppilaslakit."
Niinpä naisten ylioppilaslakki jäi lyhytikäiseksi. Jo muutaman vuoden kuluttua tytöt hankkivat itselleen samanlaiset litteämmät lakit kuin poikatovereillaan.
Ruusuistutus rinnuksilla
Ylioppilaskuvien sommittelu on seurannut kulloinkin vallalla ollut muotia. Muotokuvia ottaneet valokuvaajat ovat Satu Savian mukaan usein käyttäneet hyväkseen maalaustaiteen ilmaisutapoja: mallin asentoa, kuvakulmia, valaistusta, rekvisiittaa...
Ylioppilaskuvissa olivat aluksi muodissa käyntikorttikuvat, sitten kabinettikorttikuvat ja myöhemmin postikorttikokoiset ja niitä suuremmat kuvat.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ylioppilaskuvien erityispiirteenä olivat rinnukseen kiinnitetyt kukat. Kukkarunsaus kiinnitettiin pukuun kaulan ja vyötärön välille ikään kuin seppeleeksi.
"Uusia ylioppilaita luonnehdittiinkin usein ruusuistutuksiksi, joiden keskeltä valkolakkinen pää kohosi."
Savupilvi ja leimahdus
Henkilökuvaus suoritettiin aikaisemmin aina ateljeen valvotuissa ja perinteisen juhlavissa olosuhteissa.
Vaan eipä ollut helppoa esiintyä luontevasti valokuvassa, jonka valotusaika oli pitkä. Valotusajat supistuivat viidennekseen 1880-luvulla, kun kuivalevyt tulivat märkälevyjen rinnalle. Se toi Daniel Nyblinin mainoksen mukaan "helpotusta erityisesti lasten ja heikkohermoisten käynnille valokuvassa".
Ensimmäisenä keinovalona käytettiin räjähdysherkkää magnesiumia, jonka leimahdus saattoi säikäyttää kuvattavan perinpohjin. Samalla savupilvi ja palamisjätteet täyttivät ateljeen.
Artikkeli perustuu Satu Savian ja Tuomo-Juhani Vuorenmaan kirjaseen Katse kameraan (Musta Taide 2/2004). Museoviraston kuva-arkiston valokuvanäyttely Ihmisiä kuvissa on esillä Kansallismuseossa Helsingissä 14.11. saakka.