Akateemisten työttömyys on pahentunut Pohjois-Suomessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta haki äskettäin kanslistia. Lähes 150 hakemuksen joukossa oli lukuisia maistereita ja yksi tohtori.
Korkeasti koulutettuja ei edes kutsuttu haastatteluun. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Mikka Saukko perustelee tätä sillä, että työhön haluttiin henkilö, joka myös pysyy siinä. Saukon mukaan työssä on tärkeää jatkuvuus.
"Akateemiset ovat liian korkeasti koulutettuja, eivät ole pysyviä ja voivat lähteä nopeastikin", Mikka Saukko toteaa.
Akateemisten on entistä vaikeampi saada työpaikkoja. Tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan akteemisten alojen työllisyys on heikentynyt, kun kaikkien muiden ammattiryhmien työllisyys on kohenunut. parani edellisvuoteen verrattuna.
Erot alojen ja alueiden
välillä suuria
Huonoimmat työllistymisnäkymät ovat humanistisilla ja luonnontieteellisillä aloilla, mutta myös kaupan ja tekniikan aloilla vastavalmistuneiden ja yli 50-vuotiaiden työllistyminen on hankalaa, toteaa Akavan koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede.
Työvoimatoimiston työpaikkatarjontaa vilkaisemalla selviää pian, että eniten tarvetta osaajille on teollisuudessa ja palveluissa. Konepaja- ja rakennusmetallityön alalla on 738 vapaata paikkaa, ja kiinteistönhoitoon ja siivoukseen kaivataan 658 tekijää.
Akateemisista aloista satamäärin avoimia pestejä on tekniikan alalla ja opetussektorilla, jossa koetaan polttavaa sijaispulaa. Näissäkin avoimia paikkoja on kuitenkin vähemmän kuin myyntipuolella.
Toimitustyössä ja viestinnässä on avoimia paikkoja 13, joista vain yksi Jyväskylän pohjoispuolella. "Alueelliset ja alakohtaiset erot ovat suuria", tiivistää Liede.
Vuoden 2003 tilasto kertoo, että vuosi valmistumisen jälkeen toisen asteen koulutetuista työttömänä oli Pohjois-Pohjanmaalla 7,6 prosenttia, kun lukema Uudellamaalla oli vain 4,1 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla ero oli hieman pienempi, luvut olivat 6,1 ja 4,1 prosenttia.
Liede myöntää, että tilastot antavat helposti joillakin aloilla työllistymisestä väärän kuvan. Korkeasti koulutettuja työskentelee usein töissä, jotka eivät vastaa koulutusta. "Olosuhteiden pakosta on otettu vastaan työtä, mutta voidaan kysyä, onko se tarkoituksenmukaista työllistymistä."
Paluu oman alan tehtäviin vaikeaa
Korkeakoulutetuilla ei myöskään ole hänen mukaansa osaamista, eikä motivaatiota perustehtäviin, koska on uskottu suuntauduttavan muihin tehtäviin. Paluu suorittavalta tasolta ei myöskään ole aina helppoa.
"Jos tekee koulutusta vastaamatonta työtä, seuraavan työpaikan saanti omalta alalta on hankalaa, sillä uudet sukupolvet vievät taas paikat", Heikki Liede pelkää.
Työvoimaohjaaja Leila Tuohino Oulun työvoimatoimistosta kertoo, että tällä hetkellä heillä on kirjoilla 810 akateemista, joista 481 on työttömänä.
Tuohino kertoo, että asiakkaita opastetaan katsomaan vapaita paikkoja laajasti. Korkeakoulututkinto on kelpoisuuskriteeri moneen työhön. Oman alan lisäksi paikkoja kannattaa hakea myös muualta, vaikkeivat ne vastaisikaan koulutusta.
"Vaikka korkeammin koulutettu tekisikin jotain muuta työtä, saa hän siitä aina kokemusta ja kontakteja", Tuohino perustelee.
Filosofian maisterin paperit syyskuussa pokannut Sanna Turunen on etsinyt töitä pari kuukautta ilman tulosta.
Historian laitokselta valmistuneella Turusella on aineenopettajan pätevyys, mutta historian opettajista on ylitarjontaa, eikä opettaminen muutenkaan ole tuntunut omalta työltä.
"Ne hommat taidan sovinnolla jättää muille", kertoo usean hakemuksen viikossa postittava tuore maisteri.
Sanna Turusen suunnitelmissa on sen sijaan lisäkoulutuksen hankkiminen tiedotuspuolelta. Pohjoisen kasvatti on valmis myös muuttamaan työn perässä etelämmäs.