Pyhäjärvi Festivaalijulisteessa ja samalla tavalla festivaalipaidassa Susanna Leinonen tiiraa tyllihamosessa sinisenturkoosiin, läpinäkyvään palloon.
Ja sinisestä turkoosiin vaihtelee väriskaala Indigossa, Leinosen uutuuskoreografiassa, joka kantaesitettiin Täydenkuun tansseissa keskiviikkoiltana.
Lasista palloa ei Indigossa ole, mutta muoto kyllä tulee esiin.
Ja pyöreä muoto on nyt muutenkin Pyhäjärvellä huulilla. Sen pyöreän väri ei ole sininen eikä turkoosi vaan vihreä.
Marjasta asiaan
Meillä on kyllä Saksassa kanssa näitä karviaismarjoja, vakuuttaa Jana Sittnick. Mutta hänen kuten niin ikään berliiniläisen teatteritaustan omaavan freelancertoimittajan töitäkin tekevän Thomas Mustorphin huuli menee pyöreäksi, kun tiedoksi tulee, että kyseessä on ihan muu marja. Vihreä herukka.
Herukalla on hyvä herutella tanssiprojektien festivaalikaupungissa, joka projektoi myös marjoilla. On tehnyt sitä vuodesta 1997. Tanssin vuoteen 1992 ulottuva korsi on kuitenkin pidempi.
Ajatuksellisesti vihreä herukka ei ole kuitenkaan kaukana pyhäjärvisestä tanssifestivaalisyntymästä. Vihreä herukka ei ole muokattu tuote, vaan Öjeby-mustaherukan itsepölytysjälkeläinen.
Tanssin tietolaarit
Tänään torstaina on kulunut tasan 33 vuotta siitä, kun nykyinen kirjastotoimenjohtaja Riitta Päkkilä aloitti työnsä Pyhäjärven kirjastossa.
Kahdeksan kunnan kirjastoyhteistyössä tanssi- ja kaivoskaupungin osaksi on näinä taloudellisiin säästöihin pyrkivinä aikoina langenneet tietenkin ko. alojen kirjallisuushankinnat. Mutta ne eivät juuri hyllyjä pysty täyttämään, esimerkiksi suomenkielistä tanssikirjallisuutta, joka palvelisi laajempaa yleisöä ei ilmesty kuin harvakseltaan.
Kaupunginkirjaston hyllymetreinä saalis on sisällöltään kirjava puolitoistametrinen. Kotiseutukokoelmaan kuuluvat tietenkin Täydenkuun tanssit alullesaattaneen opetusneuvos Marketta Viitalan aikaansaannokset.
"Tanssi-lehti tietysti meille tulee."
Kirjaston vielä suht'tuore nettiyhteys tarjoaa väylän kansainvälisempään tanssimaailmaan.
Itse festivaaliohjelmiston makuun pääsee yleisö myös esitysten jälkikeskusteluin, mutta niiden lukumäärää on supistettu.
Ajatus, että paikkakunnan Nettikahvilassa pidettävät lehdistötilaisuudet aukeaisivat myös laajemmalle yleisölle, ei pitäisi olla näinä tekniikan aikoina mahdottomuus. Sitä paitsi tulkin tehtävissä näissä tilanteissa tänä suvena toimivalla oululaislähtöisellä, Englannin kautta Turkuun opetustöihin nykyisellään asettuneella tanssisosiologi Jaana Lämsällä olisi rutkasti laaristaan annettavaa tanssikaupungissa liikkuville.
Entä jos keskustorilla kököttäisi suuri screeni, joka välittäisi nyt vain tiedotusvälineille tarkoitettua mutta "joka tytölle ja pojalle" sisällöltään suunnattua antia.
Että kuin kaksoset
Eivät ole vihreää herukkaa aiemmin maistaneet Heidi Aemisegger ja JenniArnekaan.
Siilitukkaisten tanssiammattilaisten tiet ovat yhtyneet Bernissä.
Sveitsiläis-suomalainen duon helsinkiläisosapuoli on kiertänyt opintiekiekan Lontoon kautta Sveitsiin. Jenni Arne tekee töitä myös muiden koreografien kanssa. Heidi Aemisegger kokoaa ryhmänsä aina teosten mukaan. Nyt kaksikko tekee tuttavuutta pyhäjärviseen festivaaliantiin. Twins aheadin esiintymisareenana on ensi kuussa neljään otteeseen Zodiak Helsingissä.
Kaksosiksi tai ainakin samanoloisiksi ovat ulkopuoliset väittäneet brasilialaissyntyisiä Rosane Chameckia ja Andrea Lerneriä. Ja tästä aiheesta eli itsensä näkemisestä ja toisten ajatuksista itsestä on syntynyt Poor Reality. Teoksella on jo aiempi toteutuma, mutta Pyhäjärvellä se nähtiin niin ikään keskiviikkoiltana M.A.D. - Tanssimaistereille tehtyä tilauskoreografiana. Teokseen palataan kulttuuriosastolla.
Nykistä nykien
M.A.D:läisillä eli teatterikorkeakoulusta valmistuneilla tanssiammattilaisilla on kudottu verkko Täydenkuun tanssien kanssa. M.A.D: läisiinhän kuuluu muun muassa pian tehtävänsä jättävä festivaalin taiteellinen johtaja Katarina McAlester.
Samaa joukkoa on myös Vera Nevanlinna. Hän vietti viime vuonna kahdessa jaksossa yhteensä runsaan puoli vuotta New Yorkissa. Tuosta suurkaupungista sitten 1980-luvun lopun siellä työskennelleet Andrea Lerner ja Rosane Chamecki toteavat, ettei se juuri ole aikuisten tanssijoiden kaupunki. Kovaa, lujaa ja nuorena on kilpailu. Elantoaan brasilialaislähtöinen kaksikkokin on joutunut hankkimaan muun muassa ravintolatyöstä. Viimeiset pari kolme vuotta ovat suoneet heille kuitenkin koreografisen työn rauhan.
New Yorkista eli tuttavallisesti Nykistä Vera Nevanlinna "nyki" mukaansa kaksikon. Runsaat parikymmentä vuotta yhdessä Klein-tekniikkaa kehittäneet ja opettaneet Susan Klein ja Barbara Mahler ovat nyt vetämässä tekniikkansa intensiivikurssia.
Vihreä ympyrä
Intensiivistä tanssimaton maalaustyötä merkitsi puolestaan Täydenkuun tansseja edeltävä aika visuaaliselle suunnittelijalle, lavastaja Kimmo Takalalle.
Tänään torstaina Tommi Haapaniemi, CarlKnif, Ninu Lindfors ja Jenni Kivelä tanssivat käsinmaalatulla matolla Kukkia - sidontaa. Pintaa on kaikkiaan 144 neliötä. Keskellä on vihreä, muttei herukka vaan ympyrä.
