OULU
Tyrnävänjoen uusi uoma ei ole vielä täysin valmis. Tiehallinnon projektipäällikkö Heimo Tervola korostaa, että uoman ympäristö on suurelta osin tekemättä. Moottoritien alta siirretty joki ei siis jää pysyvästi nykyiseen tilaan.
"Kohde ei ole vielä suinkaan valmis. Nyt on vasta vaihdettu uoman paikka ja verhoilu on tehty sillä tavalla, että uoma pysyy kasassa", Tervola selventää.
Tyrnävänjoen uoman siirron suunnittelussa keskeisenä periaatteena oli luonnonmukaisuus.
"Tällä hetkellä uoma saattaa näyttää suoralinjaiselta ojalta, mutta sellaiseksi se ei jää. Koko työn tavoitteena oli tehdä mahdollisimman luonnonmukainen uoma niin, ettei sitä muutaman vuoden jälkeen erottaisi ollenkaan alkuperäisestä. Suunnittelutyön nimikin oli Tyrnävänjoen ja Ängesleväjoen luonnollistaminen", painottaa uoman siirtoa suunnitellut suunnitteluinsinööri Jukka Sorvisto.
Jokiuoma ympäristöineen valmistunee vasta muutaman vuoden kuluttua, kun maisemointi saadaan valmiiksi. Tervolan mukaan alueelle tulee puita, pensaita, nurmikkoa ja muuta kasvillisuutta.
Taimenet hävinneet ja harrit vähentyneet
Tyrnävän- ja Ängeslevänjoen kalastuskunnan puheenjohtajan Jukka Väyrysen mukaan uoman siirrosta on ollut haittaa kalastukselle.
"Joen siirtäminen pilasi kalakannan. Ennen Tyrnävänjokeen on noussut luontaisesti jopa yli kolmekiloisia taimenia. Tänä vuonna niitä ei ole kuitenkaan saatu. Myös harjuskanta on pienentynyt tosi paljon", Väyrynen sanoo.
Hänen mukaansa myös jokeen istutetut ravut ovat kadonneet. Tyrnävänjoen alajuoksulta on ennen nostettu hyviä rapusaaliita.
Väyrynen uskoo, että kalojen ja rapujen joukkopakenemisen syynä on juuri uoman siirto.
"Kun mennään muuttamaan ja rakentelemaan luontaista jokea, kalat ja ravut tuntuvat vieroksuvan sitä. Ja kyllä me kalastuskunnassa osasimme tätä jo odottaakin."
Hänen mukaansa tilanne on erityisen harmillinen, sillä kalastuskunta on viime aikoina satsannut urheilukalastuksen kehittämiseen. Joen varteen on rakennettu kalastajia varten muun muassa laavupaikkoja.
"Kyllä tämä on kauhea menetys meidän kalastuskunnalle sekä Oulun ja lähiseudun kalastajille. Täällä käy vuodessa monta sataa vieraspaikkakuntalaista, jotka ostavat kalastuskortin ja kulkevat säännöllisesti kalassa", Väyrynen tuskailee.
Kalastuskunta vaatiikin joen kalakannan elvyttämistä entiseen tilaan.
Rakentamisurakasta vastaava Tiehallinnon projektipäällikkö Heimo Tervola ei osaa ottaa kantaa kalan katoamista koskeviin väitteisiin. Hänen mukaansa lähtökohtana on ollut kalastusolosuhteiden kehittäminen, esimerkiksi uoman pohjaan on sijoitettu kiviryhmiä kaloja varten.