Pääkirjoitus

Mai­nos­kiel­to vii­mei­nen keino

Suomalaislasten ja -nuorten lihominen on tosiasia, jota ei voi kieltää.Tuoreimpien lukujen mukaan viidennes 12-18-vuotiaista suomalaispojista on ylipainoisia.

Suomalaislasten ja -nuorten lihominen on tosiasia, jota ei voi kieltää. Tuoreimpien lukujen mukaan viidennes 12-18-vuotiaista suomalaispojista on ylipainoisia. Vielä vuonna 1997 lukema oli seitsemän prosenttia. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan ylipaino aiheuttaa kasvuiässä oleville paitsi fyysisiä myös psyykkisiä ongelmia, lähinnä masennusta. Ylipainoisesta lapsesta tulee usein ylipainoinen aikuinen.

Suomalaislasten lihomiselle on viime päivinä etsitty syitä ja syyllisiä. On tutkimuksia, joiden perusteella voimakkaalla lapsiin ja nuoriin kohdistuvalla mainonnalla on osuutensa lihomiseen. Tämän perusteella meilläkin on vaadittu lapsiin suuntautuvan roskaruoan mainonnan kieltämistä. Asiasta ovat käyneet keskusteluja Opetushallitus, Kansanterveyslaitos ja Kuluttajavirasto.

Opetushallituksen pääjohtaja Kirsti Lindroos vaati jo Aamulehdessä kaikkien mahdollisten keinojen ottoa käyttöön, jotta lasten lihominen saataisiin pysäytettyä. Hänen keinovalikoimaansa kuuluu lapsille suunnatun roskaruoan mainonnan kielto televisiossa. Lindroosin silmätikkuna ovat erityisesti aamu- ja iltapäivätuntien mainokset, jotka lapsi kohtaa usein ilman aikuisen seuraa.

Vaikka lasten lihominen on ongelma, pitäisi ennen kieltoja kuitenkin saada parempi varmuus lihomisen oikeista syistä. Mainonta voi olla osasyy, mutta tuskin ainoa.

Mikä osuus niin sanotun roskaruoan kulutuksen kasvussa on esimerkiksi sillä, että lasten ja nuorten käytettävissä olevat rahat on lisääntyneet? Arjen kokemuksen perusteella yhteys on olemassa. Tai kuinka suuri syy erityisesti poikien lihomiseen on siinä, että aiempaa suurempi osuus poikien päivästä kuluu tietokonepelejä pelaten?

Kouluikäisen liikuntaharrastus puolestaan kasaantuu vain osalle lapsia ja nuoria, ja aiempaa useammin lapset kuljetetaan harrastuksiin autolla. Osa lapsista taas ei harrasta liikuntaa lainkaan.

Ongelmatonta ei olisi senkään ratkaiseminen, minkä elintarvikkeiden mainonta loppujen lopuksi kiellettäisiin. Roskaruoan määritelmä on epämääräinen. Sitäkin voi kysyä, eikö lähes samoilla perusteilla pitäisi kieltää aikuisten lihomista edistävä mainonta.

Parasta olisi ennen kieltoihin turvautumista käyttää normaalin kansalaiskasvatuksen keinoja. Siinä vastuuta voivat ottaa yhtä lailla lasten vanhemmat kuin koulukin. Nyt vaikuttaa siltä, että Suomessa on syntynyt into kiellon käyttöön lähinnä siksi, että samanlaisia suunnitelmia on muuallakin.

paakirjoitus@kaleva.fi