Tuotesijoittelu eli mainonta elokuvassa on saamassa myös Suomessa räikeitä muotoja.
Esimerkiksi Markku Pölösen uutuuskomedia Ralliraita seuraa tarkasti, kuinka Finncomm Airlinesin lentokone laskeutuu lentokentälle. Hieman myöhemmin katsoja näkee näyttävän ulosajon, joka tarjoaa vakuutusyhtiö Fennialle tilaisuuden päästä kauppaamaan kaskovakuutustaan.
"Ihan selkeitä mainospätkiä, jotka olivat vain kirjoitettu juoneen. Siitä voi tietysti keskustella, mitä se tekee elokuvalle", tuotesijoittelua tutkinut mediahistorioitsija, dosentti Jukka Kortti Helsingin yliopistosta toteaa.
Kaupallinen tuotesijoittelu eli product placement on ollut keskeinen osa elokuvien rahoittamista jo pitkään.
Kytkös autoiluun
Pölösen mukaan Ralliraitaa lähdettiin rahoittamaan alusta pitäen sponsorirahalla, koska Suomen Elokuvasäätiön huumorintaju ei riitä rallielokuvan kaltaiseen "tahalliseen tuubaan".
1,2 miljoonan euron budjetista 80 prosenttia on yrityksiltä, ja puhtaan sponsorirahan osuus on 30 prosenttia.
"Otimme yhteyttä mahdollisiin sponsoreihin, ensin tietenkin sellaisiin yhtiöihin, joilla olisi kytköksiä autoiluun tai autourheiluun."
Eräs tällainen on joensuulainen liikemies Yrjö Laakkonen, jonka yhtiöiden kanssa Pölösellä on ollut yhteistyötä pitkään.
"Hän antoi käyttöömme vaikutusvaltaansa ja bisnesosaamistaan", Pölönen kertoo.
"Neuvottelut sponsoreiden kanssa olivat mutkattomia, koska saatoimme luvata hyvän näkyvyyden jopa mainoksen muodossa keskellä elokuvaa. Uskon, että mainonnan sijoittelu ja sillä leikitteleminen jatkuu vastaisuudessakin."
Maakunta tukee
Korttiakaan ei tunnu haittaavan, että yhteistyökumppanien liikemerkit myös näkyvät kuvissa.
"Mikäs siinä, että maakunnan yrittäjät ovat mukana kulttuuritoiminnan rahoittamisessa. Varsinkin, kun alkuteksteissä oli tehty selväksi, että elokuvassa on sponsoreita, eikä siinä tehdä mitään piilomainontaa."
Pölönen puolustelee ratkaisuaan sillä, että sponsorien näkyminen istuu Ralliraidan kepeään tyyliin. Kaikkiin lajityyppeihin se ei sovi. Kortti on samaa mieltä.
"Ralliautoilu on täynnä tuotemerkkejä. Autourheilu perustuu sponsorointiin. Siinä mielessä se oli jopa ihan luontevaa. Toki siellä oli paljon muitakin kuin autourheiluun liittyviä merkkejä", Kortti toteaa.
Osattiin ennenkin
Kortin mielestä Pölösen elokuva on eräänlainen kunnianosoitus Spede Pasaselle. Myös siinä mielessä, että Spede hyödynsi tuotesijoittelua jo 1960-luvulla.
"Speden sketsimäisissä leffoissa oli pitkiä diilejä muutamien mainostajien kanssa. Etenkin Mallasjuomat näkyi usein. Esimerkiksi Noin seitsemän veljestä -leffassa on kohtaus, jossa on Mallasjuoma-baari, vaikka elokuvahan sijoittuu periaatteessa keskiajalle", Kortti selvittää.
Kortin mukaan tuotesijoittelun historian voi jäljittää ihan elokuvan ensiaskeliin. Esimerkkejä löytää jopa 1930-luvun kotimaisista elokuvista.
"Siellä on tiettyjä tupakka- ja automerkkejä ihan tarkoituksella."
Toisinaan elokuvayhteistyössä puhutaan tuotantoyhteistyöstä tai barter-toiminnasta. Silloin ei liiku raha, vaan elokuvantekijät saavat tuotteita tai kuvauspaikkoja ilmaiseksi käyttöönsä.
"Sehän on ihan käytännöllistä elokuvien tekemisessä. Ei sitä varten ole mitään järkeä ostaa autoja."
Modernin tuotesijoittelun katsotaan alkaneen Hollywoodissa E.T.-elokuvasta (1982). Siinä E.T. syö Reese´s Pieces -karkkeja.
"Se oli ensimmäinen todella suuri hitti, karkkien myynti kasvoi ihan mielettömästi. Siinäkään ei liikkunut raha."