Maailman johtaviin metsäyhtiöihin kuuluva UPM-Kymmene, lyhyesti UPM, nostaa vuoden 2006 alusta aikakauslehtipapereidensa hintoja.
Hintoja voidaan nostaa, koska kirjoitus- ja painopapereiden kysyntä on hyvä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Aasiassa jopa erittäin hyvä.
"Kysyntä näyttää vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla hyvältä, koska mainonnan kasvu näyttää jatkuvan myös ensi vuonna. Maailmalle perustetaan uusia lehtiä ja Euroopassa ilmaisjakelulehdet ovat lisänneet voimakkaasti suosiotaan. Niihin kaikkiin tarvitaan painopaperia", sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, 45, yhtiönsä pääkonttorissa Helsingin kauppatorin kulmalla.
Journalistisesti toimitetut ilmaisjakelulehdet ovat Euroopassa uusi ilmiö. Euroopan sanomalehtipaperin kulutuksesta ilmaisjakelu- tai kaupunkilehdet ovat napanneet jo kahdeksan prosenttia.
Hän myöntää, että liki kaikkien paperilaatujen hinnat ovat yhä pitkällä sihdillä alhaisella tasolla. Hinnat ovat polkeneet paikoillaan neljä vuotta ja vasta nyt niitä päästään varovaisesti nostamaan. Lisämurheita tuo energian kallistuminen, vaikka UPM:n Suomen tehtaat ovat omavaraisia sähkön saannissaan.
Eurooppa pysyy
UPM:lle tärkeimpänä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa tuoreessa suhdanne-ennusteessaan, että Pohjois-Amerikan talous kasvaa edelleen noin kolmen prosentin vauhtia ja Euroopankin kasvu lopulta piristyy. Normaalisti bruttokansantuotteen kasvu lisää myös papereiden kysyntää.
"Mainospainotuotteiden ja mainoseurojen määrän vaihtelut kuvaavat vielä paremmin eri paperilaatujen kysyntää ja nyt näyttää kysyntää olevan eri puolilla maailmaa", täydentää Pesonen.
Tällä hetkellä UPM myy tuotannostaan 75 prosenttia Eurooppaan, vaikka sillä on tehtaita myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Etelä-Amerikan Uruguayhin Fray Bentosiin valmistuu yhdessä Metsä-Botnian kanssa sellutehdas syksyllä 2007.
"Eurooppa on meidän kotimarkkinamme jatkossakin, vaikka kasvamme myös Euroopan ulkopuolella. Pohjois-Amerikassa UPM:n aikakauslehtipaperit myyvät hyvin ja Aasia on kolmas hyvin kehittyvä, mielenkiintoinen markkina", kertoo Pesonen.
UPM käynnisti viime kesänä Etelä-Kiinan Changshun tehtaallaan toisen paperikoneen, jonka käyntiinlähtö on sujunut erinomaisesti. Uusi kone puski voittoa jo syyskuussa.
"Kiinassa meillä on yksi konsernimme tehokkaimmista paperikoneista. Changshu on erittäin hyvä paikka paperin tuotantoon. Myös myyntiorganisaatiomme Aasiassa on tehokas", myhäilee Pesonen.
Hän ei halua kertoa mitään Changshun mahdollisista laajennussuunnitelmista. Ensimmäinen paperikone käynnistyi tehtaalla 1999 ja nyt siellä toimii kaksi konetta. "Ensimmäinen tavoite on saada uusi paperikone hyvin käyntiin. Tontilla on kyllä varaa laajennuksiin uusille paperikoneille."
Pesonen kertoo, että Changshun hienopaperikoneet saavat sellunsa maailmanmarkkinoilta, vähäisiä määriä myös Suomesta. Tulevaisuudessa sellua laivataan Kiinaan myös Uruguayn tehtaalta.
Changshun tehtaan kanssa samalle tontille on rakenteilla UPM:n tytäryhtiöiden Raflatacin ja Walki Wisan tuotantolaitokset. Raflatac tekee tarralaminaatteja ja Walki Wisa teollisia kääreitä.
Intia saa vielä odottaa, ainakin UPM:n paperikoneinvestointia. Yhtiö on myynyt sinne hyvällä menestyksellä eri paperilaatuja jo yli 50 vuotta ja se saa Pesosen mukaan toistaiseksi riittää.
Miljardilla dollarilla
miljoonakapasiteetti
Etelä-Amerikan paperimarkkina on Pesosen mukaan vielä pieni, mutta kehittyvä, siksi siellä pitää olla. Fray Bentosin tehdas tuottaa eukalyptuspuista lyhytkuituista sellua miljoona tonnia vuodessa. Investointi maksaa miljardi dollaria.
"Fray Bentos edustaa huipputeknologiaa sellunvalmistuksessa. Se täyttää samat huippukriteerit myös laatu- ja ympäristökysymysten huomioimisessa", painottaa Pesonen.
UPM on arvioitu toimialansa parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin kestävän kehityksen -indeksissä ympäristöarvojen vaalimisen ansiosta.
Nykyinen UPM syntyi kymmenen vuotta sitten syksyllä, kun Kymmene ja Repolaan kuulunut Yhtyneet Paperitehtaat (UPM) päätettiin yhdistää. Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki on kertonut, että liittoon kaavailtiin mukaan myös ruotsalaista Stora Kopparbergiä. Liitto Pohjanlahden yli ei kuitenkaan ottanut tulta. Myöhemmin Stora fuusioitui suomalaisen Enso-Gutzeitin kanssa.
"Vuosi 1996, jolloin UPM ja Kymmene virallisesti yhdistyivät, loi meille erinomaisen mahdollisuuden toimia kansainvälisesti. Meistä tuli aidosti globaali yhtiö, eikä niinkään Pohjoismaihin keskittyvä yhtiö. UPM:n, Kymmenen ja myöhemmin Saksasta ostetun Haindlin toimintatavat ja kulttuurit ovat lähellä toisiaan", muistuttaa Pesonen.
Hän sanoo, että aikakauslehtipapereiden valmistajana yhtiö aikoo olla jatkossakin maailman johtava. Sanomalehtipapereissa Euroopan johtava. Hienopapereissa yksi suurimmista Euroopassa ja Aasiassa.
Lue myös:KAJAANISSA PYÖRIVÄT KESKISUURET KONEET