Oulu
Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitos ottaa sisään vuosittain 16 uutta opiskelijaa, joista valmistuu myös kirjastonhoitajia ja kirjastotoimen johtajia. Työvoimapula kuntien kirjastotoimessa näkyy professori Maija-Leena Huotarin mukaa siten, että täydennyskoulutuksessa olevien määrä on suuri.
Näillä opiskelijoilla on loppututkinto, ja he hakeutuvat laitokselle suorittamaan perus- ja aineopintoja pätevöityäkseen kirjastonhoitajien virkoihin. Päästäkseen Ouluun kirjastojohtajiksi he joutuvat usein hankkimaan kokemusta maakunnista.
Vaikka kirjastojen kunnallinen puoli ei vetoa palkoillaan, Oulussa koulutus houkuttaa. Viime vuonna informaatiotutkimukseen lähetti hakupaperit 70 henkilöä, pääsykokeessa kävi 40 ja valituiksi tuli 16 opiskelijaa.
Tampereen yliopistossa näkyy jo suuntaus, että naisvaltaista alaa hakee opiskelemaan aikaisempaa enemmän poikia.
Kuntasektori on edelleen Oulusta valmistuneiden suurin työllistäjä 37 prosentilla. Suurten yritysten informaatikoiksi hakeutuu 22 prosenttia ja yliopistojen leipiin 26 prosenttia.
"Oulusta suuntaudutaan kirjastoihin enemmän kuin muualla", Huotari arvioi.
Kirjastonhoitajapula on johtanut ainakin siihen, että Oulun informaatiotutkimuksen laitoksella opiskelevien ei tarvitse olla huolissaan työpaikan saamisesta.
"Kirjasto-lehdessä on joka numerossa viisi avonaista virkaa nykyisin. Aikaisemmin niitä oli pari kolme", sanoo Minna Pöyhönen.
Kaisa Tolonen huomauttaa, että opintojen jälkeen vaihtoehtoja on todella monipuolisesti.
Kirjastotyön ohella voi suuntautua yritysten arkistoihin, markkinointipuolelle tai vaikkapa teollisuusvakoiluun, jollaista työ yrityksen informaatikkona saattaa olla.
"Kirjastonhoitajan työ ei ole epäsosiaalista, kuten yleinen käsitys nutturapäisistä hissukoista on", Pöyhönen naurahtaa.