Poliitikot ovat mainettaan parempia. Vastoin yleistä luuloa poliitikot puhuvat yleensä totta. Vanhan kansanviisauden varoitus siitä, että ”valheella on lyhyet jäljet”, on poliitikkojen keskuudessa ilmeisen hyväksi koettu ja havaittu ohjeistus.
Tuore tutkimus vakuuttaa, että poliitikot eivät valehtele. Se, että kampanjapuheessa tulee puhuneeksi paljon, mutta lopulta ehkä sanoo vähän, on tyystin eri asia kuin valehtelu.
Turkulainen valtio-opin professori Matti Wiberg on tutkimusryhmänsä kanssa käynyt läpi viime kuntavaalien puheita, kuntavaalien valtakunnallisia ja paikallisia ohjelmia ja vaalikoneen vastauksia.
Demokratian kannalta tutkimuksen tulokset yllättävät myönteisesti ja hälventävät näkemyksiä poliitikkojen oletetusta epärehellisyydestä. Vaikka tutkimuskohteena ovat olleet turkulaiset poliitikot, tuloksia voi pitää varsin yleispätevinä suomalaisessa politiikassa.
Laajan selvityksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ehdokkaat pyrkivät rehellisyyteen. Siinä myös onnistutaan varsin hyvin. Tämä on merkittävä havainto, sillä suomalaiseen keskusteluun on populismin vanavedessä vyörytetty ajatuksia totuudenjälkeisestä ajasta. Luottamuksen kannalta on tärkeää, että tosiasioilla on yhä keskeinen merkitys suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä. Näin pitääkin olla, ja tällaisesta asenneilmapiiristä on syytä pitää kaikin keinoin kiinni.
Tarkistettu tieto voittaa some-maailman lietsonnan, jossa vedotaan ihmisten alhaisiin tunteisiin ja pelkoihin. Maailmaan mahtuu hölynpölyä, jota on nykyään liiankin helppo jakaa eteenpäin.
Valehtelu tai pelkkä epäilys epärehellisyydestä koetaan politiikassa yleensä raskauttavana. Siksi vaalikampanjoinnissa vältellään ehdottomia väittämiä ja tarkkoja lukuja. Näin vältetään se, että jälkeenpäin voitaisiin väittää poliitikkojen valehdelleen tai pettäneen lupauksiaan. Tapoihin kuuluu, että virheellisiä väittämiä oikaistaan varsin herkästi ja että lausuntoja tarkennetaan.
Viime kädessä virheellisiä tietoja tai niiden perusteella tehtyjä väittämiä pyydetään anteeksi. Anteeksipyynnön pitää kuitenkin olla aito. Pelkkä ”sori siitä” ei riitä kuten entinen kokoomusjohtaja Alexander Stubb sai havaita. Keskusten entisen pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) kohtalokas lause, ”puhun niin totta kuin osaan” on jäänyt poliittiseen historiaan.
Poliitikkojen rehellisyys voi tulla ikävänä tietona niille, jotka mustamaalaavat politiikan toimijoita. Arkihavainto kertoo, että valtakunnallisella ja paikallisella tasolla poliitikot tekevät ahkerasti töitä, ajavat ihanteidensa ja äänestäjiensä tahdon mukaista politiikkaa aikaa ja vaivoja säästämättä.
Puolueet pyrkivät kuitenkin aina valtaan, ja mielipidevaikuttamisessa poliittiset totuudet eivät ole ehdottomia. Faktoja voidaan painottaa vaihtelevasti. Poliittiset toimintatavat ovat eri asia kuin se, että lähtökohdiltaan poliitikot pyrkivät olemaan rehellisiä.