Valkoisen Suomen hovirunoilijaksikin kutsuttu V. A. Koskenniemi (1885-1962) on suomalaisen kirjallisuuden väheksytyin klassikko. Ensi vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi 125 vuotta.
Juhlavuotta kunnioitetaan muun muassa elämäkerralla. Sen kirjoittaja professori Martti Häikiö uskoo teoksensa muuttavan kuvaa Koskenniemestä.
"Kiinnostuin hänestä poliittisen historian tutkijana jo kymmenisen vuotta sitten. Luin kirjan Goethe, keskipäivä ja elämänilta (1944), jonka Koskenniemi kirjoitti suomalais-saksalaisen aseveljeyden huippuhetkillä. Koskenniemeen on lyöty Saksa-kiihkoilijan ja jopa natsien ihailijan leima, mutta kirjassa ei ole mitään, mitä tarvitsisi katua tai hävetä", Häikiö kertoo
"Tajusin, että yleinen käsitys Koskenniemestä on väärä."
Aarteita
arkistosta
Häikiön mittava, kaksiosaisena julkaistava elämäkerta perustuu kokonaan ennen käyttämättömään alkuperäisaineistoon.
"Minulla on ollut hallussani äärettömän arvokas kirjearkisto, kaikkiaan 25 mapillista. Koskenniemen perheen omistamaa aineistoa voi melkein verrata Sibeliuksen arkistoon. Mapeissa on kirjeitä 60 vuoden ajalta, ja jotakuinkin kaikki Suomen kulttuurin, kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen elämän keskeisimmät henkilöt ovat kirjoittaneet Koskenniemelle."
"Se on kulttuurihistoriallinen aarre, joka kuuluu julkiseen arkistoon, ja nyt näyttääkin todennäköiseltä, että Koskenniemen perhe lahjoittaa kirjeet Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkistoon."
Elämäkertaa työstäessään Häikiö löysi kolme muutakin suurta kirjekokoelmaa.
"Käytössäni on ollut kirjeenvaihtoa niin kirjailijoiden, poliitikkojen kuin taiteilijoiden kanssa. Mukana on myös Koskenniemen naisjuttuja ja muita hänen yksityiselämänsä kannalta merkittäviä käänteitä. Sellaistakin materiaalia on löytynyt hämmästyttävän paljon."
Nuori boheemi
muuttui hetkessä
Vastaan on tullut monenlaista yllättävää. Muun muassa se, että Koskenniemi oli nuorena jotain ihan muuta kuin se äärikonservatiivinen akateemikko, jollaisena hänet tunnetaan.
"Hän oli aina 35-vuotiaaksi ihan täydellinen boheemi, poikamies, joka asui käytännössä lehtien toimituksissa, teattereissa ja ravintoloissa."
35-vuotiaana hän kuitenkin teki käänsi takkinsa.
"Hänestä tuli professori, hän meni naimisiin, hän muutti Turkuun, hänestä tuli yliopiston rehtori, hän osti asunnon, hän sai kaksi lasta... Kuvaan kirjassani laajasti tuota käännettä ja sitä edeltävää aikaa. Muutenkin kirjassani on paljon materiaalia, joka ei istu vallitsevaan Koskenniemi-kuvaan."
Häikiö yllättyi siitäkin, kuinka suosittu Koskenniemi on ollut säveltäjien keskuudessa.
"Hänen runoihinsa on sävelletty lähes 500 laulua. Hänen roolinsa musiikkimaailmassa on suorastaan valtava. Hänen runoihinsa sävellettyjä yksinlauluja, kuoroteoksia ja niin edelleen levytetään ja esitetään jatkuvasti - ja monia niistä luullaan kansanlauluiksi."
"Koskenniemen maine on selvästi kaksijakoinen. Joissain kulttuuripiireissä on menossa jo neljäs sukupolvi, joka haluaa osoittaa edistyksellisyyttään haukkumalla tai väheksymällä Koskenniemeä. Toisaalta hänen runoutensa elää äärettömän väkevästi. Hän ei todellakaan kuulu kuolleiden runoilijoiden seuraan."
Luovana
loppuun asti
Kuluneena syksynä 60 vuotta täyttänyttä Martti Häikiötä kiinnostaa Koskenniemessä myös ikääntymisen problematiikka.
"Mitä tekee nuori nero, kun hän vanhenee? Toisin kuin monet hänen aikalaisistaan Koskenniemi kykeni loppuun asti uudistumaan. Vielä kaksi viikkoa ennen kuolemaansa hän kirjoitti kirjallisuuskritiikin, joka kestää edelleen lukemisen."
"Aivan loppuaikoinakin, kun hän oli saanut monta sydänkohtausta ja oli fyysisesti hyvin heikossa kunnossa, hänen raju henkinen vireytensä, kykynsä suuttua ja osallistua kulttuuritaisteluihin olivat tallella."
Häikiö korostaa Koskenniemen merkittävyyttä kriitikkona.
"Hän oli johtavia kirjallisuuskriitikkojamme 1910-luvulta lähtien ja ehkä johtava 1920-, 1930-,
1940- ja vielä 1950-luvullakin. Koskenniemi luki kirjat perusteellisesti jopa kolmeen kertaan ennen kuin kirjoitti kritiikkinsä. Hän ei tyytynyt vain esittelemään, vaan hänen arvosteluissaan oivallus kirjailijan luonteesta ja tavoitteista yhdistyy laajaan lukeneisuuteen. Sen tasoista kritiikkiä lukisi mielellään nykyäänkin."
Martti Häikiön kaksiosainen elämäkerta V. A. Koskenniemi - suomalainen klassikko (WSOY) julkaistaan 21. tammikuuta 2010.