Oulu Pasi Nielikäinen on mies, jolla on maine.
"Huomiseen kanteen! Päällikkö palasi Raksilaan! Nivalan Niedermayer", Nielikäisen SaiPa:n joukkuetoverit huutavat nähdessään valokuvaajan.
"Älkää nyt siitä aivan pöljää juttua tehkö", oululaismies huikkaa jäähallin ovenraosta.
Pasi Nielikäinen on mies, josta jokaisella tuntuu olevan mielipide.
Joidenkin mielestä Nielikäinen raakalainen, suunsoittaja ja kaukaloiden kriminaali. Toisten mielestä suoraviivainen ja elintärkeä joukkuepelaaja.
Suurin osa mielipiteistä koskee kaukalossa olevaa Nielikäistä, mutta Pasi Nielikäinen on olemassa kaukalon ulkopuolellakin. SaiPa:n hyökkääjä on tottunut siihen, että häntä arvotetaan ihmisenä sen mukaan, mitä jäällä tapahtuu.
"Tottakai ymmärrän, että minulle on tullut tällainen räyhääjän maine. Lyhyesti sanottuna olen siviilissä normaali mukavuudenhaluinen ja perusrauhallinen mies", Nielikäinen näkee.
Muiden kertomukset tukevat luonnehdintaa - joskin pienellä varauksella.
"Sehän itse asiassa vaikuttaa nallekaruhulta, sellainen leppoisa tossukka. Ja hirveän kova puhumaan, mukava mies. Toisten mielestä hän voi toki olla oikukas ja rasittava. Pasi tekee joskus ihmetempauksia", Nielikäisen tunteva luonnehtii.
"HIFK:ssa minun käskettiin hölmöillä... olla punainen ja ilkeä. Eivätköhän viime kevät Kärpissä ja tämä kausi SaiPa:ssa ole osoittaneet, että olen tavallinen suoraviivainen pelaaja, jollaista SM-liigajoukkueet tarvitsevat."
Nielikäinen on kuitenkin edesauttanut maineen syntymistä. Kynttilä ei ole aina pysynyt vakan alla ja liekki on polttanut monia sormia. Räväkät lausunnot muun muassa tappeluista, muista pelaajista ja tuomareista ovat harvinaista luettavaa nykyaikana.
Nielikäinen ei taida panna täysin pahakseen mainettaan?
"Tuohan se tilaakin jäälle", mies hymähtää.
Räväkät lausunnot, nujakat kaukalossa ja persoonan monimuotoisuus vievät Nielikäisen helpommin painomusteeksi tai kameran kohteeksi kuin jonkun muun.
"Tottakai olen tottunut siihen, mutta ei se luonnollista minulle ole. Mutta jos pölyä ei nostata, niin sitä joutuu itse nielemään."
Kiekkopiireissä viime vuosien muotisana on ollut ylilyönti. "Ehkä tapahtui vähän ylilyöntejä, mutta...", ympäri maata on kommentoitu tasaisin väliajoin. Sopisiko sana ylilyönti Nielikäisen pirtaan - vaikka siihen sanan katumus viereen?
"Tietoisesti en ole halunnut vahingoittaa ketään. Aina sattuu jotain, jos pelaa fyysistä peliä ja tekee ottelussa 5-10 taklausta", 188-senttinen ja 97-kiloinen kiekkoilija sanoo.
Nivalan ja Ylivieskan alueella nuori mies tunnettiin taitokiekkoilijana, joka takoi alemmissa divisioonissa tuhteja pistemääriä. Nielikäinen oli jo jäämässä alempien divarien jyräksi, mutta yksi vuosi muutti käsitystä kiekosta ja avasi lopulta ovet SM-liigaan.
Nielikäinen pelasi kauden 1998-99 ECHL-liigaa Miami Matadorseissa.
"Pohjois-Amerikka opetti, miten pienessä kaukalossa pitää pelata."
Nivalan mies sai liigatasolle noustuaan vilpittömiä taputuksia selkään, mutta myös terävämpää tavaraa. Joidenkin mielestä Nielikäinen ei osaa luistella, käsitellä kiekkoa tai edes taklata.
"Itse olen aina tiennyt, että liigassa on myös osattava pelata. Puukottajat puukottavat vielä vanhainkodissakin; minulle on kuitenkin tärkeämpää hoitaa omaa tekemistään", hyökkääjä toteaa.
Kärppien kanssa viime vuonna saavutettu SM-hopea on toistaiseksi Nielikäisen uran huippukohta. Pettymys oli melkoinen, kun mies ei saanut jatkosopimusta oululaisseuraan.
"Sitä mahtavaa hopeaa ei voi kukaan viedä minulta pois. En kuitenkaan usko, että ovet Kärppiin olisivat sulkeutuneet kokonaan", Kärppiä lapsena kannattanut Nielikäinen toivoo.
Nielikäinen unelmoi jo Nivalassa SM-liigasta, mutta puhui siitä vain ystävilleen. 29-vuotias kiekkoilija napauttaa parissa sekunnissa syyt haaveen toteutumiseen.
"Kunnianhimo ja itseluottamus. Ihminen saa paljon asioita aikaiseksi, jos vain haluaa."