Kotitalousluokan tiskialtaaseen on kasattu paljon roskaa, turhaa roskaa. "Tässä on esimerkiksi pahvipakkauksia ja maitotölkkejä, jotka voisi kierrättää. Ja liikaa muovipusseja", kertoo Henri Asikainen Maikkulan yläasteen 7 E -luokalta. Neljän seiskaluokkalaisen ryhmä on analysoinut Tuhlarien perheen elämäntapoja.
"Turhaa tuhlaamista on esimerkiksi kalliit kauneudenhoitotuotteet, heräteostot sekä se, ettei lajittele jätteitä", määrittelee Jouni Ala-Siuru.
Maikkulan yläasteen lauantainen ympäristöpäivä pidentää oppilaiden joululomaa päivällä. Koulussa oli 18 eri pistettä, joissa muun muassa tunnistettiin kasveja, kerrottiin kierrätyksestä ja pohdittiin energian kulutusta ja sen hintaa.
Kodeissa kierrätystä on jo opittu, eikä ainakaan kaikkien yläasteikäisten tarvitse opastaa vanhempiaan. "Kyllä meillä kierrätetään, lehdet, lasipurkit ja maitotölkit", kertoi Asikainen. "Meilläkin aika paljon kierrätetään, mutta aika paljon ajetaan autollakin", arveli Ala-Siuru.
Vaatteen elämä käsityöluokassa
Käsityöluokassa käsiteltiin vaatteen elämää. Maantiedon ja biologian auskultantit Minttu Määttälä, Sari Partanen, Pirkko Sallinen ja Vesa Suomalainen kertoivat eri materiaaleista sekä vaatteiden kierrättämisen ja kotimaisuuden merkityksestä.
Määttälä muistutti, että puuvilla ei aina välttämättä ole ekologinen vaihtoehto, sillä sen kasvattaminen vaatii runsasta kastelua, lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi värjäämiseen käytetään kemikaaleja. Luokan toisessa laidassa Vesa Suomalainen kertoi ekopuuvillasta, jonka kasvatuksessa ei käytetä lannoitteita eikä torjunta-aineita. "Sen tunnistaa vaatteessa olevasta merkistä, ja esimerkiksi Nanso ja Finlayson käyttävät ekopuuvillaa joissain lastenvaatteissa. Vain murto-osa puuvillasta kuitenkin on ekoa", Suomalainen sanoi.
Sari Partanen yllytti oppilaita käymään kirpputoreilla ja ostamaan kotimaista.
Ryhmä 9 C -luokkalaisia totesi, että kirpputoreilla ei tule käytyä. "Ei sieltä löydy sopivia vaatteita", sanoi Juho Iljana. Kotimaisuuttakaan ei tule kannatettua, ryhmä myönsi.
Ympäristöpäivän idea syntyi neljän opettajan pohdintana, kun näiden piti koulutuksessa keksiä koululleen jotain hyödyllistä. Mukana ideoimassa oli kaupallisten aineiden, kotitalouden, biologian ja englannin opettaja, ja aineiden kirjo näkyi päivän monipuolisuudessa.
Oppilaat osallistuivat myös itse aktiivisesti päivän suunnitteluun ja toteutukseen.