"Pyhäjoen kartanon Katriina-neiti on aivan seinästä reväisty!" kuittaa kirjailija Maijaliisa Dieckmann.
Keskiviikkona Dieckmannille myönnettiin Topelius-palkinto hänen historiallisesta nuortenromaanistaan Luostarin Piritta (Tammi), jossa liikutaan Naantalin Armonlaakson luostarissa nunnakokelaana olevan nimihenkilön ja hänen ystävättärekseen tulevan Katriinan kanssa vuonna 1462.
Suomen Nuorisokirjalijat ry:n myöntämä palkinto annetaan vuosittain parhaalle kotimaiselle nuortenkirjalle.
Parhaan kotimaisen lastenkirjan Arvid Lydecken -palkinnon sai keskiviikkona Johanna Venho (s. 1971) ensimmäisestä lastenromaanistaan Okulus ja yöihmiset (WSOY). Sitä ennen Venho on kunnostautunut runoilijana.
Molempien palkintojen palkintosumma on 1 700 euroa. Lydecken-palkinnon rahoittaa Lasten Parhaat Kirjat -kerho (Kustannusosakeyhtiö Tammi).
Pulmana kahvi ja viina
Maijaliisa Dieckmann (s. 1934) on nuortenkirjallisuuden konkari. Luostarin Piritta on hänen 26:s nuortenkirjansa. Dieckmann on erikoistunut historiallisiin nuortenromaaneihin.
"Luostarin Piritta kertoo myös sosiaalisen ympäristön paineista, jotka ohjaavat ihmisen valintoja. Menneisyyden ihminen on perustaltaan sama kuin nyt, mutta joutuu tekemään tavallista useammin moraaliin, kunniaan ja velvollisuuteen kuuluvia ratkaisuja", toteaa palkintoraati.
Myös Dieckmannin ensimmäinen nuortenromaani Pakene luostariin vuodelta 1977 sijoittuu samaan Naantalin birgittalaisluostariin kuin Piritta.
Dieckmann kertoo tekevänsä kirjojaan varten runsaasti taustatutkimusta. "Joudun lukemaan paljon lähdeteoksia, uusia ja uusia historiankirjoja. Etsimisen vaiva on hyvin suuri", hän toteaa.
Palkintoraati luonnehti Dieckmannin uutuuskirjaa vakuuttavaksi taidonnäytteeksi historiallisten nuortenromaaninen kirjoittajalta.
"Mun pulmani kirjoissa ovat kahvi ja viina. Koskaan ei tiedä, koska sitä kahvia sai juoda ja koska ei, milloin viinaa sai polttaa, milloin ei. Kun oli huono viljavuosi, silloin viinaa ei saanut polttaa", kirjailija selittää.
Veli Johannes on Budde
Vaikka Pyhäjoen kartanon Katriina-neiti ja hänen pitäjänkuulu parantaja-isoäitinsä Dieckmannin kirjassa ovat keksittyjä, sijoitti kirjailija sinne myös oikean historiallisen henkilön, jota kutsuu Suomen ensimmäiseksi kirjailijaksi.
Armonlaakson luostarin veli Johannes on todellisuudessa Jöns Budde, jonka tarkkaa elinaikaa ei tunneta, mutta joka syntyi Laihian seurakunnan tietojen mukaan viimeistään 1437 ja kuoli aikaisintaan 1491. Jöns Budde teki elämäntyönsä kynällä dominikaanimunkkina Naantalin luostarissa. Budde seisoo pronssiin valettuna Naantalin kirkon puistossa.
Budde opiskeli saksalaisessa Greifswaldin yliopistossa. Sieltä palattuaan hän käänsi luostarissa latinasta ruotsiin yli kaksikymmentä tekstikokonaisuutta, esimerkiksi useita Raamatun kirjoja.
Jönsin olemassaolo oli Dieckmannille uusi tieto. Niinpä hän otti taitavan veli Johanneksen mukaan kirjaansa opettamaan nunnakokelaalle kirjoitustaitoa.
Lasten kätketyt voimat
Johanna Venhon palkittu lastenkirja on kielellisesti sujuva ja oivaltava seikkailukertomus, joka ei raadin mielestä aliarvioi lukijaa.
"Uraputkiäitien ja aikuisten elämä nähdään kirjassa lämpimän ilkikurisesti, lapsi on tarkkasilmäinen ja terävä arjen ilmiöiden havainnoitsija. Salaperäiset yöihmiset avaavat silmät menneisyydelle ja tarinoille ja auttavat lapsia löytämään omat kätketyt voimansa."
Suomen nuorisokirjailijoiden myöntämä Topelius-palkinto on jaettu vuodesta 1946 alkaen. Arvid Lydecken -palkintoa on 1960-luvulta lähtien.
