Suomalainen maidontuotanto supistuu harmillisesti juuri silloin, kun maitotuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa ja hintatasokin nousee. Takana ovat ajat, jolloin suomalainen tuotanto ei tahtonut mahtua kiintiöiden rajoihin. Suomen maitokiintiö tällä vuodelle on 2,4 miljardia litraa, mutta nykynäkymin tuotanto jää 150 miljoonaa litraa alle sen. Jäljellä olevat alle 12 000 maitotilaa eivät pysty täyttämään kiintiötä.
Suomen johtava maidonjalostaja, osuusmeijereiden omistama Valio innostaa nuoria jatkamaan ja tehostamaan maidontuotantoa. Se on ymmärrettävää, käyväthän monet meijerit nyt aliteholla maitopulan takia. Varsinkin juuston valmistus takkuilee, vaikka sitä kysytään yhä enemmän.
Vuoden sisällä maataloustuotteiden kaupassa on tultu tilanteeseen, jollaista ei ole koettu vuosikymmeniin. Suomessa sen enempää kuin muuallakaan Euroopassa ei ole alan ylijäämävarastoja. Voi ja maitojauhe menevät markkinoille sitä mukaa kuin niitä tehdään. EU:n ei tarvitse maksaa maitotuotteille vientitukia. Vain muutamia vuosia sitten tällaisesta olisi tuskin osattu uneksiakaan maatalouden piirissä ja alan järjestöissä.
Karjatilallisen työ on sitovaa ja raskastakin. Viime aikoina on kuitenkin lisätty lomapäiviä. Rehun tekokaan ei ole heinien loputonta hankoamista ja käsin nostelemista kuten takavuosina. Toisaalta tehokkuuden vaatimus on johtanut kasvaviin karjamääriin ja suurempaan vastuuseen.
Keski- ja Pohjois-Suomen maataloudessa otetaan sentään yhä pääosa tuloista karjataloudesta. Pohjois-Pohjanmaalla maatilojen myyntituloista yli 70 prosenttia tulee maidosta. Karjatilallisista tuntuu hyvältä, että elinkeinon tärkeys viimein tunnustetaan. Maidon hinta on noussut, mutta pyhät ja arjet karjan hoidossa ahertavat eivät vieläkään koe saavansa sellaista rahallista korvausta kuin katsovat ansaitsevansa. Hinnat ovat kuitenkin yhä nousussa.
Syitä markkinoiden vetoon on paljon. Lähialueellamme Venäjällä elintason nousu näkyy niinkin, että maitojalosteita käytetään yhä enemmän. Reilusti yli miljardin ihmisen Kiinassa johto innostaa lapsia juomaan vähintään puoli litraa maitoa päivässä. Vaikka maa kehittää omaa tuotantoaan, suomalaisella hera- ja maitojauheella on sielläkin kova menekki.
Monin paikoin maapallolla bioenergian tuotanto on noussut kilpailemaan karjatalouden kanssa. Maidon ylikysyntää on väistämättä vielä vuosia.
paakirjoitus@kaleva.fi