MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki naureskeli torstaina vapautuneesti - eikä ihme. Hyvät uutiset hymyilyttivät: maatalousala uhkuu elinvoimaa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan rajamaisemissa.
"Monet asiat näyttävät paremmalta kuin maassa keskimäärin, mikä antaa tulevaisuudesta hyvän kuvan", Jyrinki kiteytti.
Pohjoisen kunnista MTK Keski-Pohjanmaan toimialueeseen kuuluvat Alavieska, Kalajoki, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska. Alueen maatalouden myönteisen kehityksen kulmakivi on maidontuotanto.
Jo nyt MTK Keski-Pohjanmaan alueella tuotetaan kymmenen prosenttia koko maan maidosta. Jatkossa asema vain vahvistuu.
"Yksi keskeinen - ja hyvin positiivinen - viesti on, että maitotilalliset ovat valmiita investoimaan uusiin rakennuksiin. Toisaalta myös entisiä rakennuksia laajennetaan", Jyrinki huomautti.
Investoinnit ovat merkki maaseutukylien elinvoimasta.
Pihvitavaraa 9
miljoonaa kiloa
Yli neljännes maitotilallisista suunnittelee tällä hetkellä navetta- ja pihattoinvestointeja. Työrauha on taattu.
"Tuomiopäivää ei ole tulossa, eikä toisaalta hirveän jyrkkiä muutoksia", muotoili Keski-Pohjan Juustokunnan toimitusjohtaja Marko Puhto käsityksensä maidontuotannon kokonaistilanteesta.
Myös naudanlihantuotanto on voimissaan. Jos ennusteet toteutuvat, tuotetaan MTK Keskipohjanmaan alueella kuuden vuoden päästä 9,3 miljoonaa naudanlihakiloa vuodessa. Nyt sama luku on hieman vajaat 9 miljoonaa kiloa.
"Hyviä pihviaineksia ei siis tarvitse hakea Argentiinasta tai Brasiliasta", Jouni Jyrinki kuittasi tyytyväisenä.
Kehitystutkimus
tuli tarpeeseen
Myönteisten uutisten taustalta löytyy tutkimus, joka pureutuu alueen maatilojen kehitysnäkymiin. Tutkimus kattaa ajanjakson nykyhetkestä vuoteen 2012. Vastauksia haettiin 173 aktiivimaatilalta.
Jyrinki on tyytyväinen lopputulokseen. Maakunta- ja TE-keskusrajat ovat asettaneet oman haasteensa tutkimustyölle. Luotettavan aineiston kerääminen ei ole aina ollut helppoa.
Käsillä oleva numerodata auttaa maatalousihmisiä suunnittelutyössä.
"Asiointi maakuntien ja TE-keskusten suuntaan helpottuu esimerkiksi investointi- ja rahoitusasioissa. Nyt tiedämme kertoa, mitä tarvitsemme", Jyrinki alleviivasi.
Uusia, yllättäviä uhkia ei ole tutkimuksen mukaan näköpiirissä.
"Maatalousalan uhat liittyvät lähinnä rahoitukseen", Jyrinki sanoi.
Rukiinviljelijä
harvinaisuus
Maatilojen rakennekehitys jatkuu kiivaana. MTK Keski-Pohjanmaan alueella keskipeltoala maatilaa kohti on kivunnut 36,7 hehtaariin. Tilojen lukumäärä on vastavuoroisesti tippunut hieman vajaaseen 2 800:aan.
Peltoalan lisääntyminen ja kotieläinten tuotostason nousu näkyvät maataloustuotteiden tuotantomäärän kasvuna. Poikkeuksiakin toki on.
Ruisleipä maistuu suomalaisille, mutta rukiinviljely ei. Maallikko ei välttämättä ymmärrä, että vain harva leipä on tehty kotimaisesta rukiista. EU:n suurimpia rukiintuottajia ovat Saksa ja Puola.
"Rukiinviljely Suomessa ei ole kannattavaa. Tulevaisuudessa voi häämöttää aika, jolloin koko touhu loppuu", Pro Agria Keski-Pohjanmaan kehityspäällikkö Juha Hämäläinen heitti.
Sievi ja Merijärvi ovat esimerkkejä kunnista, joissa rukiinviljelyyn käytetty peltoala on vain yhdeksän hehtaaria.