Maidon kulutuksen pitkällinen, mutta hidas lasku pysähtyi viime vuonna kun suomalaiset joivat maitoa saman määrän kuin vuonna 2002. "Perinteisissä maidoissa ollut pieni lasku on korvautunut laktoosittomalla maitojuomalla", selvittää Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho.
"Tähän saakka jo useamman vuoden ajan maidon kulutus on laskenut prosentin vuodessa", Urho kertoo. "Nyt ollaan pitkästä aikaa plus miinus nollassa." Maa- ja metsätalousministeriön alustavien tietojen mukaan pakattujen maitojen ja tilamaidon kulutus oli henkeä kohti laskettuna vuonna 2003 hieman yli 140 litraa.
Urho muistuttaa prosentinkin vuosittaisen laskun olevan iso asia, kun maitoa tuotetaan ja kulutetaan paljon.
"Laktoositon maitojuoma saavutti suuren suosion, vaikka pieni tuotehan se on vielä", Urho kertoo. "Sillä on kuitenkin oma asiakaskuntansa, joka ei välillä käyttänyt maitoa lainkaan."
Maidonkulutuksen 1950-luvulla alkanut lasku on ollut huima. Tuolloin keskivertosuomalainen hörppi vuodessa yli 350 litraa maitoa.
Nestemäisten maitovalmisteiden kulutuksessa Suomi on silti edelleen maailmanmestari ja jogurtin ja muiden hapanmaitovalmisteiden sarjassa hopealla. Juustonkulutuksessa sen sijaan jäämme mitalisijoilta selvästi.
Luomumaito ei saa jalansijaa
Luomumaidon kulutus laski viime vuonna, ja sen osuus jäi alle kahden prosentin. Selvää syytä tähän ei löydy. "Luomulle on tilausta, siitä puhutaan paljon ja maito on luomutuotteista kaikkein parhaiten tarjolla", Urho luettelee luomun positiivisia seikkoja. "Ehkä suomalaiselle kuluttajalle maito on niin läheinen, että kaikki maito mielletään aika luomuksi", Urho arvelee.
Oma syynsä voi toki olla hinnassakin. "Korkeampi hinta ei ehkä saa suuria kuluttajaryhmiä liikkeelle", Urho sanoo. "Ja ehkä D-vitaminointi voi olla syynä, luomumaitoon ei saa lisätä mitään, ei edes vitamiinia."
Tilastot paljastavat myös, että rasvattoman maidon kulutus nousee yhä, sen osuus oli viime vuonna noin 30 prosenttia. Suosituin maitolaatu on kevytmaito (rasvaa 1,5 prosenttia), joka toinen suomalaisten juoma maitolitra on kevytmaitoa.
Vitaminointiin liittyi pelkoja ja toiveita
Viime vuoden helmikuussa aloitettu maitojen D-vitaminointi ei heilauttanut kulutusta puoleen tai toiseen. Urho kertoo meijereillä olleen pieni epäilys, että ihmiset huolestuvat vitamiinin lisäämisestä ja vähentävät maidonkulutustaan.
Toisaalta kalsium, D-vitamiini ja luuston kunto ovat olleet esillä osteoporoosin ehkäisyn kannalta, joten vitaminoinnin arveltiin myös voivan lisätä kulutusta.
Kuluttajien tietämystä vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin valmistuksen yhteydessä halutaan joka tapauksessa parantaa. Elintarvikevirasto on juuri aloittanut Ruokailoa turvallisesti -kampanjateeman, joka käsittelee elintarvikkeiden täydentämistä. Teemaa varten on tuotettu uusi Vitaminoitu. Tarpeellista vai turhaa -kuluttajaesite.
Yleisimmin täydennettyjä elintarvikkeita ovat maidon ohella muun muassa täysmehut ja mehut, joihin lisätään C-vitamiinia, aamiaisviljavalmisteet, joita täydennetään raudalla sekä ruokasuola, johon lisätään jodia.
Meijerit lisäävät D-vitamiinia maitoihin ja piimiin tasolle 0,5 mikrogrammaa desilitrassa, joka on noin kuusinkertainen määrä tavanomaisen maidon D-vitamiinitasoon verrattuna. Myös muutamiin jogurtteihin on lisätty D-vitamiinia.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan aloitteesta tehty lisäys nostanee suomalaisten niukan D-vitamiinin saannin suositusten mukaiseksi. Kolmesta lasillisesta maitoa tai piimää kertyy nyt reilu puolet aikuisen päivittäisestä D-vitamiinintarpeesta, joka on viisi mikrogrammaa vuorokaudessa.