Euroopan komission kaavailemat maatalousuudistukset uhkaavat Suomen maidon ja sokerin tuotantoa. Komissio ei halua jatkaa maitokiintiöitä vuoden 2015 jälkeen. Sokerin rakenneuudistusta jatketaan lisäämällä tuotannon vähentämisen palkitsemista.
Lisäksi EU-artiklan 141 mukainen vakavien vaikeuksien tuen maksaminen Etelä-Suomelle on katkolla vuoden lopussa, joten Suomen maatalouden ja osuuskuntien Brysselin-toimiston johtajalla Tapio Kytölällä ovat kädet täynnä töitä.
"Suomi toimii ankarissa ilmasto-olosuhteissa, joten maataloutemme tarvitsee enemmän tukea kuin EU:n suotuisat maatalousalueet. Komission pitäisi ymmärtää, että maitokiintiöt ovat meille henkivakuutus ja että sokeriuudistuksessakin Suomi on jo vähentänyt tuotantoa enemmän kuin oman osuutensa, minkä pitäisi totisesti riittää", Kytölä sanoo.
Maitokiintiö vakauttaa
markkinoita
Keskiviikkona kolme maidontuottajaa Oulun seudulta Nivalasta, Etelä-Suomesta Sysmästä ja Pohjois-Karjalasta vieraili Brysselissä vakuuttamassa maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelia siitä, että maitokiintiöitä ei saisi poistaa ja 141-tuesta on saatava hyvä ratkaisu.
"Kiintiöjärjestelmä on pitänyt markkinoita vakaina. Jos kiintiöt poistuvat, tasapaino voi heilahdella pahasti. Ailahtelevuus on riski Suomelle, jossa kustannukset ovat EU:n korkeimmat", Kytölä muistuttaa.
Komissio kyllä tunnustaa Suomen maito-ongelman, mutta lähtee siitä, että kiintiöt loppuvat vuoteen 2015 mennessä. Asiasta on komissaari Fischer Boelin mukaan päätetty jo 2003.
Komissaari on puhunut kiintiöiden kasvattamisesta vuodesta 2009 lähtien, jolloin asteittain järjestelmä lakkaisi toimimasta.
"Maidontuotanto ei varmaankaan Suomesta kokonaan lopu, vaikka kiintiöistä luovuttaisiin, mutta silloin tarvitaan jokin muu vakauttava järjestelmä tilalle sekä tuotannon säilyttämisen varmistavaa tukea epäsuotuisille alueille, kuten Suomeen", Kytölä sanoo.
Maatalousministeriön asettama maitostrategiaryhmä pohtiikin parhaillaan uusia ratkaisuja pulmaan.
Suomi supisti jo
sokerintuotantoaan
Marraskuussa 2005 sovittu sokerialan rakenneuudistus ei ole toiminut toivotulla tavalla. EU:n tavoite oli leikata sokerintuotantoa 6 miljoonalla tonnilla, mutta tavoitteesta on toteutunut vain 1,8 miljoonaa tonnia. Lisäksi uusia kiintiöitä on ostettu 0,8 miljoonaa tonnia.
Sokeriuudistuksessa toinen Suomen sokeritehtaista pantiin kiinni. Suomi vähensi sokerintuotantoaan 38 prosentilla. Nyt EU:n "uudistuksen uudistus" vaatii Suomelta vielä käytännössä lisää leikkauksia, vaikka muut jäsenmaat eivät ole velvoitettaan täyttäneet.
"Suomi lähtee siitä, että se on oman osuutensa tehnyt eikä ainoaa tehdasta saa lopettaa. Suotuisat sokerintuottajamaat Keski-Euroopassa ovat kuitenkin saamassa tahtonsa läpi EU:ssa."
EU aikoo maksaa tuotannon lopettamisesta seuraavan parin vuoden aikana viljelijöille porkkanana noin 240 euroa tonnilta lisätukea. Tuotannon lopettamista tuetaan lisäksi 625 eurolla tonnilta, josta teollisuuden osuus on 90 prosenttia ja viljelijän osuus 10 prosenttia.
Jos tarvittavaa vähennystä sokerintuotantoon ei unionissa saada, EU:n on määrä panna täytäntöön lopullinen leikkaus vuonna 2010.
"Suomessa jo toteutetut supistukset on otettava huomioon leikkauksissa täysimääräisesti, ja viljelijöiden mahdollisuus luopua kiintiöistään pitäisi säätää jäsenvaltioille vapaaehtoisesti sovellettavaksi", Kytölä toteaa.