Maito on kuumentanut tunteita syksyn aikana jo ainakin kahteen otteeseen. Ensin olivat tapetilla koulumaitotukeen liittyvät muutokset. Nyt on puhuttu siitä, juovatko varusmiehet jatkossa Arlan maitoa.
Näin kuumaan tuotteeseen on tutustuttava tarkemmin. Päätämme testata, onko maidoissa makueroja.
Tarvitaan siis maitoa, joten kurvaan lähimpään isoon markettiin, joka sattuu olemaan Limingantullin Prisma.
Maitohyllyllä pää menee pyörälle heti kättelyssä. Purkkeja on niin vietävän paljon.
On maitoa ja maitojuomaa. On rasvatonta, kevyttä ja täyttä. On laktoositonta, luomua ja homogenoimatonta. On jopa vapaan lehmän maitoa.
Valiota. Arlaa. Juustoporttia. Kotimaista. Kaikkea on. Paljon.
Miksi näitä tuotteita on näin monenlaisia? Antaa Valion vastata omasta puolestaan.
– Erilaisia maitoja on paljon, mutta kategorian mittakaava on sellainen, että ei siellä ihan hirveän pienen myynnin tuotteita ole. Tuotteen täytyy olla kuluttajalle ratkaisu johonkin asiaan ja sillä täytyy olla merkittävää kuluttajakysyntää, kategoriapäällikkö Mira Appelqvist sanoo.
Arla kertoo samanlaista tarinaa: Kuluttajalähtöisyys määrittää tuotteet. Sitä tehdään, mille ihmisillä on tarve.
– Siksi esimerkiksi maitoja on tarjolla erikokoisissa pakkauksissa ja vaikkapa kahvin kanssa käytettäväksi juuri omanlaisensa sopiva maito, Arlan tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk sanoo.
Valikoiman laajuus näkyy kaupan maitokaapissa. Käy täysin selväksi, että yhdellä kerralla emme pysty maistamaan kaikkia maitoja. On tehtävä valintoja. Otan ostoskoriin sinisiä maitoja ja maitojuomia kaikkiaan seitsemää sorttia, neljältä eri valmistajalta.
Lisäksi koriin menee Valion rasvaton maito ja täysmaito eli vaaleansininen ja punainen. Niiden avulla voimme testata, onko eri värisissä maidoissa sokkona juotuna tunnistettavat makuerot.
Hintaeroja ainakin löytyy. Halvin purkki on Kotimaista kevytmaito. Se maksaa 70 senttiä litralta.
Kallein kauppakassiin valikoitunut tuote on Valion laktoositon Eila raikkaampi –kevytmaitojuoma. Litran purkista kassa veloittaa 1,82 euroa. Valion myydyin maito on tavanomainen kevytmaito. Se maksaa 98 senttiä.
Makutestissä maistajina toimivat Kalevan uutistuottaja Henrik Ahola, toimittaja Anna Mikkonen ja puhelinvaihteenhoitaja Merja Daavittila. Kaikki juovat maitoa arjessaan.
Maitoja maistellaan siten, etteivät maistajat tiedä, mitä tuotetta heillä on lasissaan.
Aika pian kolmikko toteaa yhteisenä mielipiteenään, että maidoilla on makueroja. Ulkoisesti ne näyttävät hyvin samanlaisilta, maidon valkoisilta. Makuerot ovat pieniä. Samanlainen käsitys on maitoyhtiölläkin.
– Makueroja on, mutta saa aika hyvä maistaja olla, että ne kaikki sieltä tunnistaa, Valion Appelqvist toteaa.
– Maitojuoma on erittäin saman makuista kuin maito, joka sisältää laktoosia. Erittäin tarkat kuluttajat saattavat eron huomata, mutta suurimman osan mielestä tuotteet ovat hyvin saman makuisia. Eniten tuotteen makuun vaikuttaa sen sisältämä rasva, eli rasvaton maito maistuu erilaiselta kuin kevytmaito, Arlan Heikfolk sanoo.
Erot ovat sen verran pieniä, että päädymme siihen, ettei maitoja yritetä panna tarkkaan paremmuusjärjestykseen, mutta jokainen etsii suosikkinsa.
Lisäarvotuotteet jyräävät kaikkien maistelijoiden papereissa. Ahola ja Mikkonen päätyvät kumpikin valitsemaan parhaaksi Valion Eila raikkaampi –maitojuoman, joka on laktoositon tuote. Daavittilan mielestä paras on Arlan homogenoimaton luomumaito.
Muut makutestin juomat olivat Valion kevytmaito ja laktoositon Arki-kevytmaitojuoma, Arlan laktoositon maitojuoma, Kotimaista kevytmaito ja Juustoportin vapaan lehmän kevytmaito.
Ensimmäinen vertailuerä on takana, lasit tyhjennetään ja niihin kaadetaan nyt Valion rasvatonta maitoa, kevytmaitoa ja täysmaitoa. Testaamme, erottaako niitä toisistaan.
Jokainen maistelija osaa värin perusteella sanoa, missä lasissa on mitäkin maitoa. Tämän jälkeen silmät suljetaan ja maitoja maistetaan sattumanvaraisessa järjestyksessä.
Yllätys on suuri: kukaan kolmikosta ei saa sokkona kolmen kohteen riviä oikein. Pahiten erehtyy Ahola, joka luulee rasvatonta maitoa täysmaidoksi.
Kolmikko epäilee, että runsaan maidon juomisen jäljiltä suussa oli väkisinkin maitorasvan tuntua, joka saattoi hämätä vertailua.
Meijeri käsittelee
- Lehmästä lypsetty maito käsitellään meijerissä.
- Käsittelytapoja on lukuisia: esimerkiksi jäähdytys, separointi, vakiointi, laktoosin hydrolysointi, vitaminointi, homogenointi, pastörointi, termisointi ja iskukuumennus.
- Maitoa ei saa värjätä millään, vaikka rasvattoman maidon värjäämisestä elääkin sitkeä ja väärä uskomus.
- Jos maidosta poistetaan mitään muuta kuin rasvaa tai siihen lisätään mitään muuta kuin D-vitamiinia, sitä ei saa enää kutsua maidoksi. Esimerkiksi laktoosittomia valmisteita kutsutaan siksi maitojuomiksi.
- Joissain tuotteissa proteiinin määrä on vakioitu ja sen vuoksi niitäkin kutsutaan maitojuomiksi.
- Luomumaidot tuotetaan luomutiloilla.
