Yksityisen kansalaisen kannalta tuskin mikään muuttuu vuodenvaihteessa kun nykyiset TE- ja ympäristökeskukset sekä tiepiiri yhdistyvät saman katon alle uudeksi Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseksi (ELY).
Muutos liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun aluehallinnon uudistukseen, jossa valtion aluehallinnon tehtävät keskitetään 15 ELY:n lisäksi kuuteen uuteen Aluehallintovirastoon. Lääninhallitukset siirtyvät historiaan.
Uudistus vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueiden kehittämisessä. Niiden tehtävä on koota ja kehittää aluekehitystyötä yhdessä uusien virastojen kanssa.
Syntyvä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ELY on Uudenmaan jälkeen maan toiseksi suurin. Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa sen henkilöstömäärä on liki 800.
ELY:stä tulee maakuntien keskeisin vallankäyttäjä. Se hallinnoi Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla noin 350 miljoonan euron pottia. Summaan sisältyy myös Kainuu sivistystoimen ja tienpidon osalta.
ELY:n muutostyöryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski myöntää uuden keskuksen olevan tärkeä vaikuttaja.
"Vallan käyttö tapahtuu rahoituksen kautta. Mutta täytyy muista, että se suunnitellaan ja linjataan yhdessä maakunnan liittojen kanssa", Helaakoski sanoo.
Väki ei vähene
Vaikka aluehallinnon rukkaus on olennainen osa valtion tuottavuusohjelmaa, kukaan ei menetä työpaikkaansa uudistuksen takia. Pitemmässä juoksussa uusien työntekijöiden palkkaaminen kuitenkin mutkistuu.
"Väkimuutokset tapahtuvat tuottavuusohjelman mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Uusia työntekijöitä ei hevin palkata eläkkeelle tai muuten talosta pois siirtyvien tilalle", Helaakoski sanoo.
Uuden keskuksen pääpaikka on Oulu. Yhdistyvät virastot eivät kuitenkaan asetu taloksi saman katon alle, vaan toimivat ainakin aluksi nykyisissä tiloissaan kaupungin kasarmialueella. Myös Kokkolan toimipisteet jatkavat nykyisissä tiloissaan.
Johtajat hakuun
Eri ministeriöistä koostunutta aluehallintotyöryhmää vetänyt ylijohtaja Silja Hiironniemi sanoo, että keskusten vastuualuejohtajien paikat tullaan laittamaan julkiseen hakuun samoin kuin Aluehallintovirastojen päällikön virat. Lopulliset valinnat tekee valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä.
Keskuksille ei valita erillistä johtajaa, vaan virkaa hoitaa oto:na yksi kolmesta vastuualuejohtajasta. Hiironniemi torjuu käsityksen, että oto-johtaja olisi pelkkä seurustelu-upseeri, jolla ei ole todellista valtaa ja jota eri ministeriöt voivat pompotella tarpeidensa mukaan.
"Kyllä hänellä on valtaa, mutta ei voida ajatella että yksi ihminen hallitsisi kolme hyvin erilaista vastuualuetta. Tällä järjestelmällä halutaan turvata se, että eri vastuualueiden päälliköt ovat mahdollisimman yhteistyökykyisiä", Hiironniemi sanoo.
Hän torjuu myös sen, että uusien mahtivirastojen päällikkövirat olisivat poliittisia jyvityspaikkoja. "Asiantuntevuus varmasti ratkaisee. Nämä eivät ole poliittisia palkintopaikkoja", hän sanoo.
Päälliköiden valinnalle ei jää paljon aikaa. Aluehallintoa koskeva laki valmistunee eduskunnassa marraskuussa. Vasta sen ja asetusten antamisen jälkeen johtopaikat voidaan panna hakuun. Aikaa valinnoille jää pahimmassa tapauksessa vain muutama viikko.