Jokilaaksojen Jäte Oy:n toimitusjohtajan Antero Isokosken PowerPoint-sulkeiset ovat perusteelliset. Lopulta mies napsauttaa tietokoneen kiinni, päättää Ylivieskaan rakennettavan jätekeskuksen esittelyn ja myhäilee tyytyväisenä.
"Ympäristön kannalta olemme menossa huimasti parempaan suuntaan", Isokoski summaa.
Uuden jätekeskuksen - jonne tuodaan 20 lähikunnan jätteet - on oltava valmis marraskuussa 2007. Tiistaina esitelty yleissuunnitelma kuuluu lupahakemukseen, jonka Jokilaaksojen Jäte Oy jätti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
"Jos kaikki menee arvioiden mukaan, pääsemme aloittamaan uuden jätekeskuksen rakennustyöt puolen vuoden päästä", Isokoski pohjustaa.
Yleissuunnitelmassa on huomioitu jätehuollon kiristyvä vaatimustaso. Aika, jolloin jätteet sullottiin turhia kyselemättä samaan kasaan, ei palaa. Kierrätys, jälleenkäsittely ja viemäröinti kuuluvat kiinteästi tulevaisuuden jätehuoltoon.
Uuden lainsäädännön mukaan jätteillä pitää olla tiivis pohja. Määräys astuu voimaan 1. marraskuuta 2007 - eli silloin, kun uusi keskus avaa ovensa.
40 hehtaarin laajuinen jätekeskus nousee nykyisen, maisemoitavan kaatopaikan pohjoispuolelle.
Uusi alue rakennetaan paloissa korkeiden kustannusten vuoksi. Tavallisen jätteen sijoituspaikaksi on varattu ensimmäisessä vaiheessa 2,6 hehtaarin alue.
"Tiiviin pohjan tekeminen maksaa noin 0,5 miljoonaa euroa hehtaaria kohti", Isokoski laskee.
Paljon porua jätteistä
Jätehuolto herättää suomalaisissa voimakkaita tunteita. Tässä suhteessa kaikki on ennallaan, vaikka jätehuollon "suuressa kuvassa" maailma muuttuu koko ajan.
Kaatopaikkojen haju- ja muut haitat pienenevät käsittelyvaatimusten tiukentuessa. Syystä tai toisesta tieto ei tavoita kansan syviä rivejä. Ihmiset puhuvat epämiellyttävistä hajuista, haaskalinnuista, rotista ja mahdollisista ekologisista katastrofeista. Jätehuollon kiistaton kehitys on sen sijaan tuntemattomampi aihe.
"Ainakin me otamme asian vakavasti ja järjestämme avoimen yleisötilaisuuden elokuun lopussa. Siellä on mahdollisuus tutustua jätekeskussuunnitelmaan tarkemmin", Isokoski lupaa.
Uuden keskuksen vastaanottokapasiteetti on vuositasolla 116 000 jätetonnia. Jätemäärä, joka alueen täytteeksi lopulta päätyy, on huomattavasti pienempi.
"Mikäli kaikki hyödyntämisratkaisut toteutuvat, sijoitetaan alueelle vuosittain jätteitä noin 15 000 tonnin edestä", Isokoski linjaa.
Käytännössä kaatopaikkojen hajuhaitat syntyvät biojätteistä. Uuden keskuksen kohdalla tilannetta parantaa se, ettei biojätteitä käsitellä jatkossa Ylivieskassa.
"Ostamme biojätepalvelut muualta. Eli jätteet tulevat meille vastaanottorakennukseen, josta ne kuormataan muualle", Isokoski painottaa.
Ylivieskan ja Haapaveden nykyiset kaatopaikat suljetaan lokakuun lopussa 2007. Tämän jälkeen lähialueiden jätteet kärrätään uuteen keskukseen.
Peruslähtökohta on, että uusi keskus toimii jätteiden sijoituspaikkana ainakin seuraavat 50 vuotta.
"Periaatteessa aikajänne voi olla satakin vuotta. Mutta sitä, miten lainsäädäntö ja jätehuolto ylipäätään kehittyvät, emme voi vielä tietää", Isokoski hymähtää.