Tähtijuttu: Hou­kut­taa­ko Suomi vain hyvällä so­siaa­li­tur­val­laan? – Ilman asen­ne­muu­tos­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta ei saada hel­po­tus­ta työ­voi­ma­pu­laan

Koti: Ou­lu­lai­sen Hillin perheen vuoden van­has­sa kodissa mie­len­kiin­toi­sen lisän tuovat si­sus­tuk­ses­sa käy­tet­ty vaneri sekä ik­ku­noi­na toi­mi­vat la­si­ele­men­tit

Kolumni

Mahtava lo­hi­ke­sä ja mel­koi­sen kiivas soppa

Olipa mahtava lohikesä ja -loma tänä kesänä.

Olipa mahtava lohikesä ja -loma tänä kesänä. Tuli nimittäin syödyksi oikein urakalla Perämeren lohta ja ostetuksi pakastinkin täyteen herkkua, jotta siitä saisi nauttia vielä muutaman kuukauden tästä eteenkinpäin.

Siis sitä joidenkin mielestä kauheaa ympäristömyrkkyä, jota ei pitäisi syödä lainkaan?

Kerrataanpa vielä kerran tosiasia: jos söisin liian dioksiinipitoiseksi väitettyä kalaa 250 000 kiloa päivässä joka päivä kymmenen vuoden ajan, saattaisin saada jonkin sortin myrkytyksen. Eikä äskeisessä ole kuin hitunen hyperbolaa (= tietoista liioittelua).

Ylihysteeristen ylin ystävä Evirakin myöntää, että Itämeren lohta kestää sesonkiaikana syödä reilustikin, kun vuoden mittaan menee taas pitkä aika, että niitä olemattomia dioksiinimääriä ei kalasta saa. Suomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että syö niin paljon kuin sielu sietää – vaikka söisit ympäri vuoden.

Lohisoppa on kiehunut kovasti tänäkin kesänä. Vastakkain ovat ammattimaiseen lohen merikalastukseen järjellä suhtautuvat ja ylitunteelliset vapaa-ajankalastajat sekä suojelijoina itseään pitävät maapallon tuhoamis-
järjestöt WWF etunenässä.

Pari isoa kauppaketjua teki virheen ja itselleen hallaa, kun ne päättivät nöyristellä WWF:ää ja kieltää Itämeren luonnonlohen myynnin liikkeissään.

Järjestö itsekin myöntää, että lohen tilanne on parantunut selvästi viime vuosina. Erityisesti Tornionjoella lohta on noussut moninkertaisesti huonoimpiin vuosiin verrattuna.

Jostakin syystä lohen merikalastus halutaan keskittää jokisuihin, mikä tarkoittaisi, että tavalliset lohen ystävät eivät saisi palvelevista kalakaupoista lainkaan kesäisin Perämeren lohta.

Se on muuten valtava joukko oululaisia, jotka himoitsevat kesäkalakseen tuoretta lähiruokaa, Perämeren lohta.

On aivan käsittämätöntä, miten likaisissa altaissa kasvatettu ja rekoilla kauas rahdattava Norjan lohi voi olla ekologisesti hyväksyttävää kalaa mutta luonnonlohi ei. Norjan lohi on kaiken lisäksi paljon huonomman makuista.

Eteläisellä Itämerellä tapahtuva ryöstökalastus on saatu vähenemään, mikä alkoi näkyä heti tänne pohjoiseen uivien kalojen määrässä. Viime vuosi oli pohjoisen joissa ennätyksellinen. Tämä kesäkin näyttää hyvältä, vaikka käyrät eivät nouse yhtä jyrkästi kuin viime vuonna.

Lohenkalastuskiintiöt eivät verota kohtuuttomasti lohikantoja. Siitä kertoo, että kalastusaikaa jatkettiin elokuussa, kun kiintiöitä ei kalastettu loppuun.

Sanovat, että kukaan ei ole niin kateellinen kuin kalamies. Vapaa-ajan kalastajat eivät soisi, että ammattilaiset harjoittavat elinkeinoaan merellä. Kaikki kalat pitäisi tulla heidän pyydettävikseen jokiin.

On tietenkin totta, että kalastus on pohjoisessa tärkeä elinkeino, ja vapaa-ajan kalastuksessa yhden lohikilon tuotto on moninkertainen merestä pyydettyyn verrattuna.

Elinkeino kuitenkaan tuskin saisi siitä valtavaa lisävoimaa, vaikka koko merikalastus kiellettäisiin. Vavan heiluttelu pysyy suurin piirtein saman innokkaan (ja myös toisilleen äärimmäisen kateellisen) porukan harrastuksena.

Toki Itämeren lohta pitää suojella. Hyvistä nousukesistä huolimatta jokin tappaa lohenpoikasia eteläisellä altaalla.

Tutkijat eivät tiedä, onko syy ravinnossa, ilmastonmuutoksessa vai missä. Sitä on syytä selvittää edelleen.

Meikäläiselle lohikesä oli sikälikin erikoinen, että sain ensimmäiset lohikalani virvelillä yli 20 vuoteen. Iijoella aikoinaan tuli kalastetuksi paljonkin, mutta Ahti ei oikein suonut antejaan, vaikka alue kuhisi istutettua kirjolohta.

Nyt pikku reissu Livojoelle, ja saaliina kaksi isoa kirjolohta.

Täytyy myöntää, että pitkin jokea siiman päässä singuttava lohikala on mahtava elämys. Parasta on, kun kalat nautitaan tuoreeltaan parempiin suihin. Sitä alkoi jonkin verran jopa ymmärtää kalastusintoilua.