Mahno ja Topra köyhän asialla

"Vallankumous, globalisaatio, kapitalismi, terrorismi, raha, hyökkäys!" Tällaisen palopuheen piti Ukrainan kansannousun johtaja Nestor Mahno Kajaanin harrastajateatterin esityksessä Mikkelissä perjantaina.

"Vallankumous, globalisaatio, kapitalismi, terrorismi, raha, hyökkäys!"

Tällaisen palopuheen piti Ukrainan kansannousun johtaja Nestor Mahno Kajaanin harrastajateatterin esityksessä Mikkelissä perjantaina.

"Täällä saa ääntää vain veroäyrin mukaan", jatkoi Topra-Heikki oululaisen Nukun sisäkesäteatterin Minna Canth -tulkinnassa.

Pohjois-Suomesta tultiin Työväen Näyttämöpäiville Mikkeliin aatteella ja rytinällä. Talven tärkeimpään harrastajateatterikatselmukseen pääsi 13 teatteriryhmää 63 hakijasta. Esitykset valitsi Kajaanin teatterista freelanceriksi siirtynyt ohjaaja Samuli Reunanen.

"Kajaanin ja Oulun esityksissä on poikkeuksellista, ennakkoluulotonta, näyttämöllisesti vastustamatonta esiintymisen iloa ja energiaa. Ne eivät ole tyypillistä, keskimääräistä, turvallisella tavalla toteutettua teatteria", Reunanen perusteli poimintojaan.

Myös teatterin ystävänä tunnettu tasavallan presidentti Tarja Halonen oli valinnut juuri Kajaanin nuorten ja oululaisten esitykset ohjelmaansa perjantai-iltana.



Ajankohtainen
Ukraina


Kajaanin harrastajateatterin Mahnovitsina on uustulkinta Esa Kirkkopellon kaksitoista vuotta sitten kirjoittamasta näytelmästä.

Esityksessä heilutetaan punaisia lippuja Ukrainan 1918-1921 kansannousun puolella. Talonpoikaisjohtaja Mahno (Riku Nieminen) edustaa Ukrainan anarkofuturisteja, joiden avulla puna-armeija löi vastavallankumouksellisten valkoisen armeijan. Lopuksi bolshevikit tuhosivat Mahnon joukot.

Ukraina on viime aikoina ollut otsikoissa vaalivilpin, myrkyllisen valtataistelun ja oranssien mielenosoitusten takia. Mahnovitsina onkin kovasti ajankohtainen näytelmä. Ihme ja harmi, etteivät Kajaanin nuoret tekijät ole edes viittauksin päivittäneet Kirkkopellon tekstiä. Trotskin ja Stalinin nimien jatkoksi olisi voinut roiskauttaa Putinin ja Jutshenkon. Siitä esitys olisi saanut lisää ruutia.

Moskovan teatteri-isku mukana kuitenkin on edustamassa tätä päivää. Näyttämölle ilmestyy mustapukuinen nainen räjähteet vyötäröllä ja koko sali pamahtaa pimeäksi.

Mitähän miettivät silloin Tarja Halosen komeat turvamiehet Mikkelin vanhan sotilaskodin sopukoissa?



Musta leski
seuraava


Kajaanin harrastajateatterin esitys jakoi yleisön mielipiteet Mikkelissä. Toiset ihastuivat esityksen nuoreen energiaan ja taitavaan bändiin, toisten mielestä Kajaanin versio on vain varjo Esa Kirkkopellon Ylioppilasteatterille Helsingissä ohjaamasta, kulttimaineen saavuttaneesta esityksestä.

Kirkkopelto teki näytelmänsä kymmenen vuotta liian aikaisin. Hän oli aikaansa edellä, todettiin.

Kajaanin harrastajateatterilla oli tuhannen taalan paikka kääntää asia voitokseen. Mikään muu ryhmä ei ole kai tohtinut tähän mennessä ottaa Kirkkopellon tekstiä uudestaan tulkittavaksi.

"Kirkkopellon teksti sytytti, koska siinä on sanomaa: sodat, anarkismi ja 1900-luvun viisausjärjestelmien pimeys. Minulla oli unelma tehdä etnorock-henkinen teatteriesitys. Mahnovitsinasta tuli shownumerotyyppinen esitys, jossa on paljon julistusta ja pamflettia", arvioi ohjaaja Eino Saari itse.

Turusta Kajaaniin siirtynyt Saari oli vahvasti mukana, kun Kajaanin harrastajateatteri vakiintui kaksi vuotta sitten. Mahnovitsinan taival päättyi Mikkeliin. Seuraavaksi Saari ja koreografi Mikko Orpana tekevät Kajaanissa musiikkiteatteriesityksen Musta leski, jossa on 50 esiintyjää ja 25 hengen bändi. Ensi-ilta on maaliskuussa.



Kommarivitsit naurattivat


Oululaista osaamista Mikkelissä edusti Nukun sisäkesäteatteri, jossa on mukana Nukketeatteri Akseli Klonkista, International Auto -bändistä ja Oulun ylioppilasteatterista tuttua väkeä.

Kovan onnen lapsia käsittelee Minna Canthin vahvaa tekstiä vinon huumorin ja venyvän fyysisen ilmaisun avulla. Janne Kuustien ohjaus välttelee realistista tunnenäyttelemistä, vaikka paradoksaalisesti juuri muutamat tunteita hytkäyttävät kohtaukset nousevat esityksen koskettavimmiksi.

Canthin aatteelliset pohdinnat ovat puristeina äiti Silja Vaarasen ja Topra-Heikin suussa.

Aluksi yleisö tuntui olevan ymmällään, sillä valittu tyylilaji oli iso yllätys. Sitten osa porukasta lämpeni ja varsinkin etusalista kuului säännöllistä röhönaurua. Erityisesti esityksen bändi ja Kunnaria esittänyt Tommi Saha vapauttivat yleisön koomasta.

Kaikkia kutkutti, kun Saha kehotti yleisöä yhtymään työväenlauluun Oikeus ja kohtuus: "Kyllähän sieltä salista kommareita ja kommarimielisiä löytyy!"

Tuomas Kumpulainen esitti Topra-Heikkiä särkylääkkeen voimalla, sillä hän loukkasi polvensa esityksen harjoituksissa Mikkelissä. Nyt ryhmä jännittää, hellittääkö kipu ja laskeeko turvotus ennen Miss Farkku-Suomen ensi-iltaa 6. helmikuuta. Kumpulaisella on päärooli myös tässä Kauko Röyhkän kirjaan perustuvassa rokkaavassa musiikkinäytelmässä.

Ilmoita asiavirheestä