Mielipidetutkimukseen vastanneita suomalaisia huolestuttaa turvapaikkatilanteessa eniten koko yhteiskuntaa leimaava polarisaatiokehitys. Asia käy ilmi sisäministeriön ja Vaasan yliopiston mielipidetutkimuksesta.
Leimautumisen mahdollisuus nähdään hyvin suurena, oli mielipide mikä tahansa. Ihmiset kokevat, että omaa mielipidettä ei voi esittää suoraan.
- Kaikki ovat vähän ikään kuin jo tienneet, että näin on. Mutta nyt kun tämä tuli tutkimuksen kautta esille, voimme ottaa ensi askeleen siihen tarttumiseksi, sanoo sisäministeri Paula Risikko (kok.).
Risikko uskoo, että keskustelu käynnistyy tutkimuksen jälkeen aivan toisella tavalla.
Tutkimuksessa ilmeni, että mahdollisuudet asialliseen ja tietopohjaiseen keskusteluun esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi. Taustalla oli myös se, että tietoa turvapaikka-asioista on vaikea saada. Risikko kertoo pohtineensa ministerinä ja ministeriön edustajana, mitä asialla voisi tehdä.
- Faktatiedotus, faktatiedon tuottaminen ja viranomaistiedotus on valtavan tärkeää, mutta tarvitsemme tiedon lisäämiseen myös mediaa ja järjestöjä, Risikko sanoo.
Hän aikookin kutsua koolle median edustajia keskustelemaan siitä, miten tietämystä turvapaikka-asioista voisi lisätä.
Esikotouttamiselle kannatusta
Mielipidetutkimuksessa esikotouttaminen muodostui teemaksi, joka sai laajaa kannatusta läpi aineiston. Kansalaisfoorumeiden ideoista lähes puolet keskittyi esikotouttamiseen tai suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.
Esikotouttamisella tarkoitetaan kotouttamista silloin, kun henkilö on kirjattu turvapaikanhakijaksi ja hän odottaa turvapaikkapäätöstä.
Näkemyksenä korostui lisäksi se, että Suomen tulisi panostaa nykyistä enemmän kehitysapuun ja hyödyntää paremmin kiintiöpakolaisjärjestelmää. Turvapaikanhakujärjestelmää toivotaan kehitettävän siihen suuntaan, että juuri kipeimmin apua tarvitsevat saisivat sitä varmimmin.
Myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset huolestuttivat suomalaisia. Erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin laittomasti maassa oleskeleviin suhtauduttiin kriittisesti.
Aineisto tutkimukseen kerättiin sähköisellä kansalaiskyselyllä ja kansalaisfoorumeissa. Sähköiseen kansalaiskyselyyn osallistui 1 047 suomalaista. Kansalaisfoorumeita järjestettiin viidellä paikkakunnalla, ja niihin osallistui yhteensä 123 suomalaista.
