Perjantaina useita ihmishenkiä vaatinut magneettijunaonnettomuus saattaa merkitä Saksan Trasrapid-hankkeelle jopa lopullista kuoliniskua. Maan tekniseksi näyteikkunahankkeeksi kaavailtu magneettijuna oli jo ennen onnettomuutta huomattavissa taloudellisissa ja poliittisissa vaikeuksissa. Niiden takia Saksan maaperälle ei ole toteutettu toistaiseksi yhtäkään magneettijunatekniikkaan perustuvaa kaupallista rataosuutta.
Kiistanalaisena Saksassa pidetään ennen kaikkea mahdollisuutta toteuttaa Transrapid-ratoja taloudellisesti kannattavasti. Magneettiradan rakentamisen arvioidaan maksavan noin 20 miljoonaa euroa kilometriltä.
Saksan omista ratahankkeista on toistaiseksi toteutettu vain Ala-Saksissa lähellä Hollannin rajaa sijaitseva 31,8 kilometrin mittainen koerata, jolla perjantainen onnettomuus tapahtui.
Rata otettiin käyttöön vuonna 1984. Juna voi saavuttaa sillä 450 kilometrin tuntinopeuden. Kuljettajattomassa magneettijunassa matkustamista kokeilee radalla keskimäärin tuhat ihmistä päivässä.
Kaupalliset Transrapid-hankkeet sen sijaan ovat kaatuneet Saksassa järjestään jo suunnittelupöydällä; esimerkiksi maan Berliinin ja Hampurin yhdistävästä ratahankkeesta luovuttiin liittotasavallassa vuonna 2000 kymmenen vuotta kestäneen empimisen ja luonnonsuojelijoiden laajojen protestien jälkeen.
Tilalle otettiin viisi vaihtoehtoista ratahanketta, joista niistäkään yhtään ei ole alettu toteuttaa.
Vuonna 2003 Saksa luopui myös Transrapidin pienoisversion Metrorapidin rakentamisesta Düsseldorfin ja Dortmundin kaupunkien välille Ruhrin alueelle.
Ainoa ajankohtainen hanke on Müncheniin Baijeriin suunniteltu Transrapid-lentokenttärata, joka sekin uhkaa kaatua taloudellisiin vaikeuksiin. Vaakalaudalla olevan hankkeen suunniteltiin alunperin valmistuvan vuonna 2011.
Radan toteuttamisesta on tarkoitus päättää tänä syksynä.
Toistaiseksi ainoa matkustajakäyttöön otettu saksalaisvalmisteinen Transrapid-rata sijaitsee Shanghaissa Kiinassa. Noin 30 kilometriä pitkä rata otettiin koekäyttöön vuoden 2003 alussa. Se yhdistää Shanghain keskustan ja lentokentän.
Saman vuoden lopussa Kiinan Trasrapid nousi 501 kilometrin tuntinopeudella maailman nopeimmaksi magneettijunaksi.
Varsinaiseen matkustajakäyttöön rata otettiin Kiinassa vuoden 2004 alussa.
Radan rakentamiskustannukset olivat Kiinan ilmoituksen mukaan noin 30 miljoonaa euroa per kilometri. Kiinalaishenkilökunta koulutetaan Saksassa samalla koeradalla, jolla eilinen onnettomuus tapahtui.
Myös Kiinassa saksalainen magneettijuna on ollut lievässä vastatuulessa. Viime elokuussa Transrapid-juna syttyi tulee Shanghaissa. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
Transrapid-junan kehittäminen aloitettiin Saksassa jo 1970-luvun alussa. Nykyinen magneettijunamalli on järjestyksessä kahdeksas.
Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Saksa oli upottanut hankkeen kehittämiseen yhteensä yli 1,2 miljardia euroa. Kehitystyö rahoitetaan pääosin verovaroista.
Sitä johtaa saksalaisten Siemensin ja ThyssenKruppin muodostama konsortio.
Ala-Saksissa sijaitseva koerata kuuluu saksalaiselle IAGB:lle. Se on teknis-tieteellinen palveluyritys, joka alaa on kiskoliikenteen lisäksi muun muassa ilmailu, autoliikenne ja avaruustekniikka. Yrityksen palveluksessa on noin tuhat ihmistä.
Magneettijunan fysikaalisen toimintaperiaatteen keksi saksalainen Hermann Kemper jo vuonna 1933.