Budapest/Belgrad Serbian pääministeri Zoran Djindjic (50) sai surmansa kahden luodin osuessa häneen parlamentin edustalla Belgradissa keskiviikkona.
Serbian poliisi kertoi paikallisille tiedostusvälineille pitävänsä tapausta salamurhana ja pidättäneensä kaksi miestä, joiden se epäilee olevan murhan takana.
Pääministeri Zoran Djindjicin hengen oli jo kuukausia epäilty olevan vaarassa, koska hallitus kovensi otettaan rikollisuuden vastaisessa taistelussa. Arvailut voimistuivat helmikuussa, kun Djindjicin autonkuljettaja ehti väistää vain hiuksenhienosti rekkaa, joka työntyi virka-auton eteen matkalla lentokentälle.
Paikalliset tiedotusvälineet pitivät tapausta murhayrityksenä vaikka eivät saaneetkaan oletukselleen varmistusta viranomaisilta.
Djindjic sai mafian perinnöksi
Alamaailma sai lujan otteen yhteiskunnasta Slobodan Milosevicin valtakaudella Jugoslavian kärsiessä kansainvälisestä saarrosta 1990-luvun sotavuosina. Erityisen läheiset yhteydet rikollisilla oli salaiseen poliisiin.
Pääministeri Zoran Djindjicin väitettiin tehneen sopimuksen rikollisjärjestöjen johtajien kanssa ja saaneen heidät tuekseen Milosevicin syrjäyttämisessä lokakuussa 2000. Belgradissa arvioidaankin hyvin yleisesti, että alamaailmalla on ollut Serbiassa enemmän valtaa kuin Serbian hallituksella.
Kansainvälinen yhteisö on painostanut Djindjicin hallitusta järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen taisteluun. Viime vuoden lopulla hallitus hyväksyi asiaa koskevan lakipaketin. Myös sisäministeri vaihdettiin ja poliisivoimista erotettiin useita korkea-arvoisia virkamiehiä.
Djindjicin tarkoituksena oli seuraavaksi ryhtyä puhdistamaan oikeuslaitosta.
Ristiriitainen poliitikko
Zoran Djindjic nousi Serbian pääministeriksi Milosevicin valtakauden jälkeen. Poliitikkona Djindjic oli hyvin ristiriitainen hahmo. Länsimaisen sulavasti käyttäytynyt ja hienostuneesti pukeutunut Djindjic oli kansainvälisen yhteisön suosiossa, mutta hyvin epäsuosittu omiensa joukossa.
Suuri syy epäsuosioon oli se, että Djindjic pakeni Montenegroon Naton aloittaessa Jugoslavian pommitukset keväällä 1999.
Djindjicin päätavoite oli lähestyä läntistä yhteisöä mahdollisimman nopeasti ja tehdä Serbiasta poliittisesti ja taloudellisesti luotettava neuvottelukumppani.
Hän tuli hyvin toimeen Montenegron pääministerin Milo Djukanovicin kanssa, mutta oli tuskin puheväleissä kansallismielisen Vojislav Kostunican kanssa. Kostunica nousi Milosevicin vastaisen liikkeen keulakuvaksi, mutta menetti Jugoslavian presidentin virkansa liittovaltion siirryttyä historiaan helmikuussa.
Djindjicin hallitsemistapaa luonnehdittiin machiavellimaiseksi. Tämä tarkoitus pyhittää keinot -politiikka toi hänelle paljon vastustajia.