Ylen hallituksen olisi otettava tiukka linja Terrafame-ongelman taklaamisessa, arvioi Yle-selvityksen tehnyt professori Olli Mäenpää. Mäenpää katsoo, että tilanne vaatisi jämäkän kannanoton, koska tapaus on paitsi poikkeuksellinen myös erittäin kiusallinen Ylen kannalta.
– Keskustelu Terrafamen ympärillä velloo ja velloo, huomenna siihen tulee uusi aalto lisää. Ei se voi pidemmän päälle olla Ylen kannalta suositeltavaa, että siihen ei hallituksen toimesta saada jonkinlaista välimerkkiä ellei sitten pistettä peräti, Mäenpää sanoo STT:lle.
Mäenpään Yle-selvitys tuli julki maanantaina, ja Yleltä lähteneet toimittajat Jussi Eronen, Jarno Liski ja Salla Vuorikoski julkaisevat tiistaina Ylegate-kirjan, jossa he kertovat oman näkemyksensä siitä, mitä Ylellä viime vuoden lopulla tapahtui.
"Poikkeuksellista mikromanagerointia"
Mäenpään selvityksessä nousi esiin ongelmia journalistisessa johtamisessa uutis- ja ajankohtaistoimituksessa, jota luotsaa vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Esimerkiksi Terrafame-tapauksessa Yleen kohdistui poikkeuksellinen vaikuttamisyritys ulkoapäin, mihin Yle selvityksen mukaan taipui.
Terrafame-jutussa kerrottiin, että pääministeri Juha Sipilän sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen. Sipilä suuttui ja lähetti jutun tehneelle toimittajalle lukuisia sähköposteja. Julkisen sanan neuvosto totesi jo aiemmin, että Yle teki pääministerin puuskan jälkeen aiheen käsittelyssä useita poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka myötäilivät pääministerin näkemyksiä.
Myös Mäenpää kiinnitti huomiota siihen, että Jääskeläisen mikromanagerointi Terrafame-uutisoinnissa oli poikkeuksellista, etenkin kun uutisoinnissa ei ollut virheitä.
– Se on ollut aika tarkkaa editointia ja vielä tällaista yksipuolista editointia, eli toisin sanoen Atte Jääskeläinen on siinä Terrafame-tapauksessa hyvin tarkkaan seurannut yksittäisen jutun muotoiluja ja tekstin sisältöä.
Rikosvastuun korostaminen voi aiheuttaa arkuutta
Sananvapauslain mukaan vastaavalla toimittajalla on viime kädessä oikeus määrätä viimeisen pilkunkin paikka, mutta se on Mäenpään mukaan vain yksi puoli asiasta.
– Silloin kun sananvapauslakia säädettiin, nimenomaan korostettiin, että sen tarkoitus on suojata median riippumattomuutta ja turvata sananvapauden toteutumista. Siihen tarkoitukseen se erittäin vahva direktio-oikeus on laissa määritelty.
Mäenpään mukaan Jääskeläisellä direktio-oikeuden varsinainen tarkoitus jäi taka-alalle. Mihin sitä sitten Terrafame-tapauksessa käytettiin?
– Ei ainakaan sananvapauden pontevaan turvaamiseen ja journalismin edistämiseen vaan kyllä siinä pikkuisen paistoi se, että haluttiin enemmän varovaisuutta ja enemmän sitä pilkun paikkaa katsoa kuin tuoda sitä suurta kuvaa esiin.
Mäenpää arvioi, että Ylellä korostetaan rikosoikeudellista vastuuta, mikä on omiaan aiheuttamaan varovaisuutta ja riskipitoisten aiheiden välttelyä.
Hän suosittaa, että valtiovalta, järjestöt ja taloudelliset toimijat sitoutuisivat siihen, etteivät ne puutu Ylen journalismiin. Hän katsoo, että Ylen riippumattomuutta pitäisi seurata vuosittain ja suorien vaikuttamisyritysten pitäisi aina ylittää uutiskynnys.
Ylen julkaisujohtaja kiittää selvitystä perusteelliseksi – Hyviä ohjeita vastaaville toimittajille
Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo kiittää professori Olli Mäenpään selvitystä perusteelliseksi ja monipuoliseksi. Hänen mukaansa Mäenpään täytyi luonnollisesti käsitellä Ylen Terrafame-uutisointi raportoinnissaan, koska koko julkinen keskustelu alkoi siitä.
– Se oli poikkeuksellinen vaikutusyritys pääministerin kohdalta Yleisradiota kohtaan. Asiassa on sitten haluttu poikkeuksellisen tarkasti katsoa, että tosiasioihin perustuva journalismi toteutuu.
– Kysymys ei ole pelkästään jostakin direktio- tai sananvapauden normatiivisesta ohjausnäkökulmasta, vaan siinä on aina otettava huomioon journalistisia tavoitteita ja Ylen tapauksessa myös julkisen palvelun tehtävät ja velvoitteet. Tässä tapauksessa direktio-oikeuden käyttäminen ei ehkä ollut riittävää, Silvo sanoo STT:lle.
Silvon mukaan Ylen hallitus on antanut toimitusjohtaja Lauri Kiviselle tehtäväksi parantaa Ylen organisaatio- ja henkilöstöjohtamiseen liittyviä ongelmia.
– Selvityksessä on myös paljon hyviä ehdotuksia, joita vastaavat toimittajat voivat jo nyt kaiken aikaa pitää mielessään ja hyödyntää.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen ilmapiiriongelmat ovat Silvon mukaan olleet hallituksen listalla jo ennen Mäenpään selvitystä. Ylessä seurataan henkilöstön hyvinvointia ja työilmapiiriä jatkuvasti ja mittauksia tehdään kaksi vuodessa, Silvo huomauttaa.
– Tätä tematiikkaa on hallituksessa käsitelty pitkin talvea. Työilmapiiri ei ollut Mäenpään tutkimuskohde, mutta hän tuo esille sen, että journalistisessa johtamisessa tämäkin on tärkeää.