Oulu Sinfonian kausikonsertti
Madetojan salissa tänään kello 19.
Leevi Madetoja ja Jean Sibelius. Mieskuoromusiikin kulmakivet. Ja molemmat nimet löytyvät tämäniltaisesta 100. vuottaan juhlivan mieskuoro Pohjan Laulun ja Oulu Sinfonian konserttiohjelmasta.
Sinfoniakonsertin ohjelmisto valikoitui pitkän aikajakson kuluessa, kuoron taiteellinen johtaja Mihkel Koldits kertoo.
"Madetojan valinnan taustalla on yksinkertaisesti se, että me ollaan kaikki faneja, kuten kaikki oululaiset mieskuorolaulajat enemmän tai vähemmän", hän selittää ja kehuu samassa hengenvedossa Madetojan maailman parhaaksi mieskuorosäveltäjäksi.
Kröhm. Millä perusteella Madetoja nousee esimerkiksi Sibeliuksen ohitse?
"Madetojan kuorolaulujen kudos on paksumpi, niiden soinnutus on omanlaatuinen ja niin on harmoniakin", Koldits luonnehtii. "Sattuvasti sanotaan, että se, mitä Toivo Kuula ja Sibelius saavat aikaiseksi kuudella äänellä, Madetoja saa aikaan neljällä."
"Sibelius taas käyttää usein unisonoa, kolmisointuja, yhtä aikaa laulamista - maalaisittain sanottuna se on usein erittäin simppeliä tekstiä musiikillisesti."
"Jäänlähtö Oulujoesta, joka kuullaan tässä konsertissa, on enimmäkseen yksiääninen."
"Näin yksinkertaisia teoksia mieskuorolle on Madetojalla käsittääkseni vain yksi, Pohjan Laululle omistettu Mies mieheltä." Oulun suojeluskuntien juhliessa Oulun vapautumisen 1-vuotismuistoa 1919 kuultu teos on Pohjan Laulun marraskuisen 100-vuotisjuhlakonsertin ohjelmistossa.
Kulttuuritekoja, arkistojen aarteita
Madetojalta kuullaan konsertissa kolme kantaattia, joissa kaikissa on baritonisoolo. Solistina on maailmantähdeksi noussut Tommi Hakala.
"Buukkasimme hänet jo monta vuotta sitten, kun hän oli juuri voittanut Cardiffin laulukilpailut. Nyt meillä ei olisi enää varaa häneen", Koldits naurahtaa.
Sammon ryöstö ollut hukassa esittäjiltä ja yleisöltä, ja sitä on esitetty viimeksi kymmeniä vuosia sitten. "Aikoinaan se on ollut suuri hitti", Koldits tietää, "mutta sitä ei ole edes levytetty. Halusimme tehdä kulttuuriteon elvyttämällä tämän teoksen."
"Aslak Smaukka otettiin ensinnäkin siksi, että se on niin hyvä, mutta ei sitäkään ole niin paljon esitetty."
Suurin kulttuuriteko Kolditsin mukaan on Lauluseppele-kantaatin alkuperäisversion löytäminen. Madetoja sävelsi teoksen YL:n 55-vuotisjuhliin 1938, mutta sota siirsi sen kantaesitystä aina vuoteen 1947. Tämän jälkeen kantaatti jäi unohduksiin.
YL:n nykyinen taiteellinen johtaja, professori Matti Hyökki epäilee syynä olleen modernismin tuulten, jotka pyyhkäisivät ärhäkästi kansallisromanttisen kulttuurin yli.
Lauluseppeleestä kuultiin Kalevi Ahon a cappella -sovitus YL:n 110-vuotisjuhlassa 1993. Alkuperäinen odotti etsijöitään Kansallisarkiston kokoelmien kätköissä. "Tässä konsertissa siis kuullaan Lauluseppeleen toinen maailmankantaesitys", Koldits painottaa.
"Teos on ollut alunperin Helsingin yliopiston promootiokantaatti. Se on kolmiosainen, erittäin isänmaallinen ja todella kaunis." Kolditsin mielestä se on erityinen sikäli, että yhtenä Madetojan viimeisistä teoksista siinä on selkeyttä ja kirkkautta, jota ei löydy "normaalista" Madetojasta.
Sortovuosien puristus soi sävelissä
Konsertin päätösosa kuuluu Jean Sibeliukselle, jolta kuullaan teokset Jäänlähtö Oulujoesta ja Finlandia. Molempia voidaan luonnehtia aatehistorialliseksi musiikiksi.
Jäänlähtö Oulujoesta on mielenkiintoinen sikäli, että sen teksti syntyi keisari Aleksanteri II:n tekojen kunniaksi ja sävel keisari Nikolai II:n tekojen kritisoimiseksi. Sen esittäminen lokakuussa 1899 oli mahdollista juuri tekstin takia. Sen uutta merkitystä eivät vallanpitäjät ymmärtäneet tulkita.
Kolditsia viehättää Sibeliuksen teoksessa juuri sen aatehistorialliset yhteydet. "Tiedän itse, mitä tarkoittaa poliittisesti itsensä vapaaksi laulaminen. Se on syvällä minussa. Ymmärrän täysin, mikä Jäänlähtö Oulujoesta -teos on", eestiläinen Koldits sanoo.
Finlandia, joka on sekin Sibeliuksen panosta sortokausien yhteisöllisyyden syntymiseen, päättää torstaisen konsertin. Sopii paremmin kuin hyvin, että kuoro, jonka perustajajäsenet tunsivat tsaarinvallan ja venäläistämistoimien ikeen, vie kuulijansa niihin aikoihin.
Vain kuukautta myöhemmin kuin Jäänlähtö Oulujoesta -melodraama ensiesityksensä saanut Finlandia oli vielä tuolloin, marraskuussa 1899, osa Historiallisia kuvia I -teosta, sen päätös, ja nimeltään Suomi herää. Sibelius uusi sen myöhemmin erilliseksi numeroksi, jolloin hän antoi sille sen nykyisen nimen.
V.A.Koskenniemen runo sovitettiin mieskuorolle ja 7.12.1940 teos kuultiin ensi kerran kuin tänään, sen rakastetuimmassa muodossa oodina isänmaalle.
Lennon-McCartney on osalle nostalgiaa
"Kuoromusiikki voi olla hyvinkin nuorekasta ja nykyaikaista, poppiakin", Koldits toteaa. Tätä todistaakseen hän on sovittanut Beatles-ikivihreitä seitsenääniselle ryhmälle eli septetille ja sinfoniaorkesterille, sähkökitaroin ja rummuin vahvistettuna.
Hän ei ylläty, mikäli jotkut eivät suhtaudu sulavasti popklassikoiden nostamiseen Madetojan ja Sibeliuksen rinnalle. "Ne ovat oman tyyppinsä klassikoita silti", Koldits painottaa.
"Kuoron ikärakenne on sellainen, että Beatles on ollut suurelle osalle oman nuoruuden musiikkia", kuoronjohtaja valottaa ohjelmistovalinnan taustaa.
Beatles-tukkia ei lavalla illalla nähdä. Toivon mukaan tunnelma on kuitenkin autenttinen.