Petrellin villaa Toppilan salmen rannassa ei kukaan enää tunnu muistavan. Ja mitähän sen komealle koivukujalle on tapahtunut?
Huvila koivukujineen, saleineen ja sadan vuoden takaisine asukkaineen, jotka lähtivät purjehtimaan läheiseltä salmelta, heräsi kuitenkin uuteen eloon, kun Pohjois-Pohjanmaan Museo sai lahjoituksena kokoelman panimomestari Frithiof Lundgrenin kuvaamia lasinegatiiveja 1900-luvun alusta.
Museonjohtaja Ilse Juntikka ihastelee erityisesti interiöörejä eli valokuvia, jotka on otettu huvilan salissa ja ruokasalissa. Tällaisia kuvia on hänen mielestään yleensäkin vähän, koska ihmiset kävivät kuvauttamassa itsensä käyntikorttikuviin valokuvaamojen maalattujen kulissien keskellä. Mutta Toppilan panimon panimomestarin nuorta perhettä isä kuvasi toistuvasti aidossa ympäristössä.
Huvilan salissa suurten peikonlehtien ja fiikusten keskellä sijaitsi liinan peittämä pöytä, jonka ääressä on kuvattu niin talossa kokoontunutta ompeluseuraa kuin muutakin väkeä.
Oululaiseen Okkosen sukuun kuulunut Fanny-rouva on ollut mieluisa malli miehelleen ja esiintyy useimmissa kuvissa joko yksinään tai muiden seurassa. Niinpä eräässä tunnelmallisessa kuvassa tämä viidettä lastaan odottava nainen nojaa pianoon, jonka takana seinällä on Eetu Iston Hyökkäys-maalauksen painokuva.
Lasinegatiivit lahjoittanut Lundgrenien tyttärenpoika, helsinkiläinen ulkoasutoimittaja Carl Henning mainitsee rantatiellä otetun talvisen kuvan isoäitinsä siluetista koivujen katveessa lempikuvakseen: ”Se on visuaalisesti hyvin korkeatasoinen.”
Panimomestari kävi koulut Saksassa
Saksassa koulutettu Frithiof Lundgren työskenteli Toppilan panimon panimomestarina 1890-luvun puolivälistä vuoteen 1918. Hänen kamerastaan ei ole tarkkaa tietoa, mutta Henning arvioi sen olleen isoisänsä omistuksessa, koska tämä oli kuvannut myös kotikaupungissaan Turussa sukulaisiaan.
Petrellin villana tunnettu huvila häämöttää eräässä kesäisessä kuvassa pitkän koivukujan päässä. Talvikuvassa rakennus on kuvattu niin korkeiden kinosten takaa, että ympäröivät aidat ovat lähes lumeen hautautuneita. Pihapuista erottautuvat komeat havupuut.
Pohjois-Pohjanmaan Museon rakennustutkija Pasi Kovalaisen mukaan Petrellin villa sijaitsi Toppilan tilan alueella.Tilaan kuului maita sekä mantereen että saaren puolelta. Oulun Kaupaseura osti Toppilan tilan vuonna 1856, minkä jälkeen sinne tuli huvila-asutusta, kun Oulun kauppiaat vuokrasivat sieltä tontteja. Niihin aikoihin, kun Lundgrenin perhe asui Petrellin villassa, Toppilan tilan alueella oli 40-60 vakituista asukasta. Pasi Kovalainen valittaa sitä, että asukkaita ei merkitty henkikirjoissa tonteittain vaan pelkän Toppilan tilan mukaan.
Petrellin nimi liittyy oululaisten mielessä merikapteeni John Petrelliin, joka on noussut viime aikoina esiin Oulun Uuden Seurahuoneen avaamisen yhteydessä. Talon, missä ravintola sijaitsee, rakennutti nimittäin merikapteeni Petrell vuoden 1882 palon jälkeen.
Oulun kaupungin historian neljännen osan mukaan kuitenkin Petrell, joka sai vuokrata huvilatontin, oli Anette Petrell.
Panimomestari Lundgrenin jälkeläisillä on nyt lahjoitetun kokoelman lisäksi yhä hallussaan vielä läpikäymättömiä lasinegatiiveja sadan vuoden takaa.
Museonjohtaja Juntikka arvostaa lasinegatiivilahjoitusta, koska tämä historiaan jäänyt tapa kuvata alkaa olla varsin katoava asia yksinkertaisesti siksi, että näihin päiviin säilyneet vanhat lasinegatiivit ovat särkyviä. Etenkin siirrot paikasta toiseen ovat niille tuhoisia. Panimomestari Lundgrenin jälkeläisten lahjoitus ilahduttaa häntä erityisesti alueellisuutensa vuoksi.
Kuvat kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan Museolle lahjoitettuun Frithiof Lundgrenin lasinegatiivikokoelmaan