Suomen maatalouden kehityssuunta on selvä riippumatta EU:n tukijärjestelmän muutoksista. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan keskimääräiset tilakoot tulevat vielä kasvamaan ja tilojen lukumäärä vähenee samalla nykyisestään.
"Siitä ei ole epäilystäkään", Raimo Sailas toteaa, mutta huomauttaa samaan hengenvetoon, että maatilojen määrän vähentymisvauhti tulee kuitenkin jossain vaiheessa hidastumaan.
Sailas huomauttaa, että Suomen täytyy löytää ratkaisuja, jotka tarjoavat elämisen mahdollisuuksia muillekin kuin aina vain suuremmille ja suuremmille tiloille.
"Silloin tullaan maaseutuyrittäjyyden puolelle. Kuinka sen maatalouden yhteyteen liitetään muuta toimintaa kuin perinteistä maataloutta, jotta yrittäminen tuo riittävästi tuloja perheeseen?"
Itse syyllisiä
jyrkkään laskuun
EU-jäsenyys toi nopean muutoksen Suomen maatalouteen. "Säännöt muuttuivat yhdessä yössä", Sailas luonnehtii. "Muutos on ollut raju, katsoi sitä millä tavalla tahansa. Neljännes tiloista on vähentynyt vuodesta 1995."
EU-jäsenyyden myötä myös tilojen keskikoko alkoi nopeasti kasvaa ja suunta jatkuu edelleen. Tuotantomäärissä ei ole kuitenkaan tapahtunut kovin suuria muutoksia. Maitoa tuotetaan hiukan enemmän kuin ennen EU-jäsenyyttä. Siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut, naudanlihan ja kananmunien tuotanto puolestaan supistunut.
Sailas kehottaa katsomaan peiliin etsiessä syytä tilaluvun romahtamiseen EU:n arvostelun sijasta. "Olemme itse kansallisesti syyllisiä siihen, ettei 80- ja 90-luvuilla riittävästi varustauduttu muutokseen. Tila- ja karjakoot pysyivät aivan liian pieninä 90-luvun alkuvuosiin saakka."
Suomi on Raimo Sailaksen mukaan selviytynyt nopeassa muutosvauhdissa paremmin kuin moni olisi osannut odottaa.
"Siitä on syytä antaa kaikki tunnustus suomalaisille maanviljelijöille, jotka ovat sopeutuneet muutoksiin erittäin hienolla tavalla. Kyllä minä uskon, että meillä on jatkossakin kaikki keinot sopeutua."
Etelän tuki tärkeä
myös pohjoiselle
EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen tärkein asia on tukien ja tuotannon välisen kytkennän purkaminen. Valtiosihteeri arvioi, että Suomi menestyi uudistusneuvotteluissa kohtuullisen hyvin, mutta maan maatalouspolitiikkaa koskevat ratkaisut ovat vielä pahasti kesken.
Etelä-Suomen kansallisen tuen kohtalo ja sisältö ovat vielä avoinna. Ratkaisulla on Raimo Sailaksen mukaan merkitystä myös Pohjois-Suomelle. Hän yhtyy kannanotoissaan ministeri Juha Korkeaojan aiemmin esittämiin mielipiteisiin.
"Ei voida ajatella, että tämä artikla 141 olisi pitkään avoinna ilman, ettei se vaikuttaisi koko Suomen ja sitä kautta myös Pohjois-Suomen maatalouspolitiikkaan", Sailas sanoo.
"Pitäisi saada aikaan sellaiset ratkaisut, ettei tulisi kohtuuttomaan jyrkkää rajaa eteläksi ja pohjoiseksi luettujen alueiden välille tukipolitiikassa ja maatalouspolitiikassa yleisemminkin."
Sailas sanoo uskovansa, että syksyllä saatavissa neuvotteluissa saadaan aikaan kohtuullinen tulos. "Mitä laajempi kansallinen tuki näillä Suomen neuvottelutavoitteilla on ja mitä paremmin ne pystytään perustelemaan, niin sen todennäköisempää on, että saadaan aikaan hyvä neuvottelutulos."
Farmari maatalousnäyttelyssä eilen sunnuntaina vieraillut valtiosihteeri Raimo Sailas jatkoi saman päivän aikana matkaansa kohti Lapin hillasoita. Niukaksi luonnehditusta hillasadosta huolimatta Sailas aikoi rentoutua parin päivän ajan hillapaikkoja etsimällä.