Hallituksen lisätalousarviossa myönnettiin maatiloille kriisitukea 30 miljoonaa euroa. Vahingot olivat kuivuuden takia suurimmat Etelä-Suomessa, jonne valtaosa tuesta suunnattiin.
Hallituksen lisätalousarviossa elokuun lopussa myönnettiin maatiloille kesän poikkeuksellisen kuivuuden johdosta kriisitukea 30 miljoonaa euroa. Tästä 20 miljoonaa jaetaan AB-tukialueelle ja 10 miljoonaa C-tukialueelle.
AB-tukialueeseen kuuluu karkeasti Pori–Lappeenranta-linjan eteläpuolinen osa Suomea, ja C-tukialuetta on koko muu maa tästä pohjoiseen.
Mikäli Suomi tulee myöhemmin saamaan vielä erillistä EU:n maksamaa kriisitukea, päätetään samassa yhteydessä myös siitä, onko EU-tukea mahdollista täydentää kansallisin toimenpitein.
Miten C-alueelle myönnetty kymmenen miljoonan euron tuki jakautuu, osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä?
– Noin viisi miljoonaa euroa lähtee loppuvuonna kotieläintiloille kohdennettuina tukina, noin 2,5 miljoonaa euroa kasvinviljelytukien kautta ja noin 2,5 miljoonaa euroa jätettiin päätettäväksi ja maksettavaksi ensi vuoden tukien yhteydessä.
Mihin tietoihin ministeriön päätökset tukien jakamisesta perustuvat?
– Olemme saaneet tietoa satotilanteesta muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen kautta ja tehneet kyselyt myös ely-keskuksille ja alkutuotantopoolille. Alkutuotantopoolin sopimusosapuolet ovat Maa- ja metsäta-loustuottajain keskusliitto ja Huoltovarmuuskeskus. Poolin toimialana on se osa elintarvikehuollon varautumista, jolla varmistetaan maatalouden tuotantoedellytysten jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Tänä vuonna olemme hankkineet tietoa aiempaa enemmän myös oman hallinnon organisaation kautta.
– Tarkastelimme kokonaisuutta ja vahingot olivat kuivuuden takia suurimmat Etelä-Suomessa, siksi tukien painopiste on siellä.
Miten lisätukeen on suhtauduttu?
– Suhteessa kärsittyihin vaikeuksiin 30 miljoonan euron kriisituki tuntuu pieneltä. Tuki vaatii kohdentamista. Jos se jaettaisiin kaikille tasan, tuki olisi vain 15 euroa hehtaarille.
Mihin kriisituki riittää, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila?
– Eihän näitä ongelmia 30 miljoonalla paljon ratkota. Ainoa kestävä ratkaisu olisi hinnankorotukset tuottajahintoihin.
Ovatko maanviljelijät olleet tyytyväisiä nyt tehtyyn jakoon?
– Nyt oli selvästi päätetty korvata kuivuuden aiheuttamia haittoja, ja siinä suhteessa rahanjakoon alueiden välillä päädyttiin. Kriisi-tuella on kuivuusperuste ja piste. Ja on kiistatonta, että kuivuuden aiheuttamat vahingot olivat suurimmat Etelä-Suomessa.
– Pitää kuitenkin muistaa, että kriisipakettiin liittyi muitakin osia, kuten energiaveron palautus. Mielestäni kaikkein tärkein osa ovat kuitenkin valtion takaukset maatilojen maksuvalmiuslainoille.
Miten maataloudessa voitaisiin varautua äärisäiden yleistymiseen?
– Ilmaston muuttuminen on uhka, mutta myös mahdollisuus, sillä tuottavuus voi parantua. Varautuminen liittyy maatiloilla vesitalouteen: liikaa vettä pitäisi pystyä johtamaan pelloilta pois ja toisaalta kuivuuteen pitäisi varautua kastelujärjestelmillä. Näihin tarvitaan vääjäämättä investointeja tulevina vuosina.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla tarvetta kriisituille, Pro Agria Oulun johtaja Vesa Nuolioja?
– Tarve on ilmeinen, mutta niukkuutta jaetaan. Kriisituki ei kata lähellekään sitä, mikä olisi tiloilla tuen tarve. Vaikeuksia on koettu Pohjois-Pohjanmaalla sekä vilja- että karjatiloilla. Tilakohtaisesti erot ovat isoja.
Tukia ja joustoja
Vuosina 2018-2019 maksettaviin tulotukityyppisiin kansallisiin tukiin ja EU-tukien kansalliseen täydentämiseen osoitettiin yhteensä 30 miljoonan euron määräraha.
Tukitoimenpiteiden lisäksi haetaan tarvittavia joustoja sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi.
Lähde: Valtioneuvosto
