Lähinnä karjanlannasta saatavan biokaasun hyödyntäminen energiaksi alkaa kiinnostaa suomalaisia maatiloja ja maaseutuyrityksiä. Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa maatilojen bioenergiaa on hyödynnetty jo pitkään. Energiahyödyn lisäksi biokaasulaitoksilla on huomattavaa ympäristönsuojelullista merkitystä.
Haapavedellä on perustettu MetaEnergia Oy -niminen yritys, joka tähtää tosissaan suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvien maatilojen biokaasulaitosten kehittämiseen.
Yrityksen omistavat kaksi haapavetistä ja yksi ylivieskalainen yritys, joilla on vankka kokemus niin maatalouden laitevalmistuksesta kuin prosessi- ja automaatiotekniikastakin.
"Jostakin syystä Suomessa ei ole maatilojen bioenergialaitosten valmistajia eikä myyjiä. Karjalannan energian käyttöön ottamalla tila voi päästä täysin energiaomavaraiseksi ja ylikin. Esimerkiksi Saksassa näitä laitoksia on satamäärin", sanoo Asko Lundberg, yksi uuden yrityksen perustajista.
Suomessa on tällä hetkellä tiettävästi kuusi maatilan bioenergialaitosta.
Ne kaikki ovat enemmän tai vähemmän itse rakennettuja kokeilulaitoksia. MetaEnergia Oy on solminut aiesopimuksen ensimmäisestä laitoksestaan Oulun läänin eteläosaan sijoittuvalle tilalle.
"Tarkoitus rakentaa omana tuotantona noin 30-40 lehmän karjalle soveltuva laitos. Se on yleisin karjakoko Suomessa. Rakennamme siitä konttilaitoksen, jonka voi myöhemmin vaikka siirtää, jos tila haluaa siitä syystä tai toisesta luopua", Asko Lundberg toteaa.
Tehokas prosessi
on myös herkkä
MetaEnergia Oy:n laitos poikkeaa perinteisistä biokaasulaitoksista siinä, että se toimii termofiilisella lämpötila-alueella noin 55 asteessa. Normaalisti biokaasulaitosten prosessilämpötila on noin 40 astetta, jota kutsutaan mesofiiliseksi lämpöalueeksi.
"Termofiilisessa prosessissa läpimenoaika on huomattavasti lyhyempi, jolloin laitos voi olla pienempi kooltaan. Se myös tuhoaa tehokkaammin bakteereja, mikä mahdollistaa lannan levittämisen esimerkiksi kasvavalle nurmelle. Se taas helpottaa lannanlevityksen ajoitusta ja antaa tehokkaamman lannoitusvaikutuksen", Asko Lundberg selvittää.
Prosessin ongelmana on sen häiriöherkkyys. MetaEnergia Oy aikoo ratkaista ongelman automaatiolla.
Usko siihen, että maatilojen kannattaa panostaa lannan bioenergiakäsittelyyn, perustuu puhtaasti kannattavuuteen. Tilat investoivat, jos selvä taloudellinen hyöty on osoitettavissa.
Saksassa valtio maksaa bioenergialaitoksille tukea. Myös Suomessa tästä on keskusteltu, koska biolaitosten merkitys korostuu jatkossa Kioton ilmastosopimuksen ja muiden tiukkenevien ympäristövaatimusten takia.
"Suomessa bioenergialaitosten hyötysuhde saadaan korkeaksi, yli 90-prosenttiseksi, koska energiasta valtaosa voidaan hyödyntää lämpönä. Lisäksi tila saa huomattavan lannoitehyödyn, kun typpi muuttuu kasveille suotuisampaan muotoon", sanoo Urpo Kuronen, yksi uuden yrityksen perustajista.
Yksi maatilojen vaatimus on myös se, että laitoksen ylläpito, käyttö ja huolto ei saa työllistää liikaa. Haapavetisen yrityksen ratkaisu tähän on internetin välityksellä tapahtuva kaukokäyttö ja -valvonta.
