Maanviljelijät varautuvat entistä paremmin erilaisten kriisitilanteiden, kuten sähkö- ja vesikatkosten varalle. Yksi keino on sähköaggregaatin eli varavoimalaitteen hankkiminen osaksi tilan varustusta.
"Niiden määrä maatiloilla on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2005 aikana on hankittu yli 150 aggregaattia", kertoo rakennusmestari Eero Jaara Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolta.
Kuusamon Kuntijärvellä asuvien Eila ja Reijo Palosaaren karjatilalle hankittiin aggregaatti pari vuotta sitten. Se oli tuttu laite jo ennestään, sillä sähkö saatiin tilalle vasta vuonna 1980.
"Silloin hävitin pois kaikki vanhat aggregaatit ja ajattelin, että enää ei sellaisia tarvita. Pari vuotta sitten oli 12 tunnin sähkökatkos ja silloin päätin taas hankkia uuden", Reijo Palosaari kertoo.
Hintaa hankinnalle tuli noin 3000 euroa. Avustusta hankintaan sai TE-keskukselta 25 prosenttia; nyt avustus on jo puolet.
Koska Palosaari ajaa myös taksia, on aamutoimien sujuttava tarkasti aikataulun mukaan sähkökatkoksenkin aikana.
"Aamuisin on lähtö ajoon 7.15 ja siihen mennessä on mansikkien oltava lypsettyinä. Aggregaatti antaa varmuuden siitä, että hommat hoituvat."
Osa tilan varustusta
Eero Jaaran mukaan paras tilanne maatilalla on se, että sähköaggregaatti on osa tuotantorakennuksen varustusta. Käytännössä tilanne ei aina ole näin ideaali.
"Parhaimmillaan on näin, että kun sähkö kytkeytyy valtakunnan verkosta, lähtee oma sähkö käyntiin. Käytännössä on varmasti useanlaisia ratkaisuja."
Sähkökatkokset ovat talven aikana koetelleet erityisesti Oulun läänin eteläistä aluetta, Kainuuta ja Koillismaata. Tämä näkyy myös aggregaattien myynnissä.
Kysyntää ei ole haitannut sekään, että peruslämmitykseen verrattuna aggregaatin tuottama sähkö on kalliimpaa.
"Laitehan on tarkoitettu tilapäiskäyttöön. Ja siihen nähden se on halpa, kun huomioidaan paikkojen jäätymisestä aiheutuvat vahingot", kertoo kauppias Timo Juusola Kuusamon Halpahallista.
Aggregaatteja suosivat maatilojen lisäksi mökit, mutta myös monet yksityistaloudet, jotka lämmittävät osittain puulla, pelletillä tai hakkeella.
"Heille riittää lämmityksen turvaamiseen pienikin aggregaatti."
Oikeaan suuntaan
Poikkeusolojen varalle maanviljelijöitä opastaa maaliskuussa myös Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuskoulutus ry. Maatalouden varautuminen -nimisellä kurssilla perehdytään sähkökatkosten lisäksi ainakin poikkeusolojen elintarvikehuoltoon, evakuointiin, maatilariskien hallintaan, vesihuollon turvaamiseen, eläinlääkintähuoltoon ja kasvitauteihin.
"Jos vesi ja sähkö katkeavat, niin maatilalla ollaan ihmeissään, että miten lehmät lypsetään tai saadaan juotettua. Yksi huoli ovat myös kasvitaudit ja lintuinfluenssa ja miten ne vaikuttavat maatiloihin", perustelee koulutusta Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin päällikkö Arto Aunola.
Aunolan mielestä mennään oikeaan suuntaan, kun mietitään vaihtoehtoja ja varaudutaan erityistilanteisiin.
"Nyt on eletty kuin lintukodossa, ajateltu, että täällä ei tapahdu mitään. Kyllä uhkakuvat ovat olemassa, niistä ei pääse eroon.".