Oulu Maatilojen määrä on laskenut ja tilakoko kasvanut jo vuosia. Joukosta on karsiutunut varsinkin kotieläintiloja.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan maatiloja oli viime vuonna 66 938 eli runsaat 2 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten tilojen määrä pieneni Etelä-Savossa, Hämeessä ja Satakunnassa, noin neljän prosenttiyksikön verran.
Kotieläintilojen suhteellinen osuus maatiloista on 2000-luvulla vähentynyt 50 prosentista 41 prosenttiin. Emolehmiä ja hevosia kasvattavien tilojen lukumäärä sekä eläinmäärät ovat kuitenkin kääntyneet kasvuun.
Kotieläintilat keskittävät tuotantonsa yleisesti yhden eläinlajin varaan. Myös kasvintuotantotilat näyttävät erikoistuvan yhä enemmän vain kahteen tai kolmeen pääasiallisesti tuotettavaan kasvilajiin.
Vuonna 2007 pelloilta korjattu sato oli hyvä. Viljasato nousi 3,8 miljardista kilosta 4,1 miljardiin kiloon. Se oli vuoden 1990 ennätyksellisen 4,3 miljardin kilon sadon jälkeen Suomen historian toiseksi suurin. Kaikkien viljalajien sato nousi edellisvuodesta.
Viljojen markkinahintojen noususta hyötyivät eniten mallasohra, syysvehnä ja kevätvehnä. Kasvikohtainen tuotto parani keskimäärin 350 euroon hehtaarilta. Suurimmat erot tilojen taloudellisessa tuloksessa johtuivat sadon määrästä ja konekustannuksista.
Viime vuosina myös pellolla tuotettavan energian mahdollisuuksia on alettu tutkia aktiivisemmin. Peltobiomassoista ruokohelpi on käyttökelpoisin ja tuottavin. Esimerkiksi oljen, pajun, pellavan ja hampun käyttö on hankalampaa, mikä hidastaa niiden energiakäytön lisääntymistä.
Maatilaa kohti maksettu tuki oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 27 000 euroa. Maatalous sai tukea lähes puolet tuotannon arvosta, joka nousi 3 832 miljoonaan euroon. Maatalous työllisti keskimäärin 89 000 henkeä.