Suomalaiset tilat ostavat vuosittain konetyötä tilan ulkopuolelta noin 50 miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriössä tiloja kannustetaan koneurakoinnin hyödyntämiseen ja koneiden yhteiskäyttöön, koska niillä tilat voivat parantaa kannattavuuttaan. Säästöjä tulee, kun joka tilalla ei enää hankita omaa konetta jokaista työtä varten.
"Suomalaiset maatilat ovat ylikoneistettuja, mutta tilanne alkoi purkautua jo 80-luvulla, ja nyt muutos on yhä nopeutumassa", totesi maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hannu Porkola tiistaina Turussa järjestetyssä Urakointiseminaarissa.
Syynä ylikoneistukseen ovat Porkolan mukaan olleet veroedut, joita viljelijät ovat luulleet saavansa konehankintojen vähennysten kautta. Suomessa ei semminkään ole ollut perinteitä koneiden yhteiskäytöstä ja urakoinnista, vaan tiloilla on mieluummin tultu toimeen omillaan. Myös rehellinen naapurikateus on saanut isäntiä kasvattamaan konekantoja.
"Tilojen kannattavuusolosuhteet ovat kuitenkin parissakymmenessä vuodessa muuttuneet niin, että niillä on ollut pakko ryhtyä kustannusjahtiin. Siinä yhtenä keinona on koneiden yhteiskäyttö", Porkola totesi.
Tukea yhteiskäytölle
Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut yhteiskäyttökoneiden hankintaa korkotuetuilla lainoilla. Vuonna 2001 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maatalousosastot tekivät yhteensä 662 maatilojen yhteiskäyttökoneita koskenutta tukipäätöstä. Myönnetyt lainat olivat keskimäärin 16 000 euroa ja sidottu korkotuki noin 5 000 euroa.
Arviolta seitsemän kymmenestä tuen saajasta oli yksittäisiä tiloja ja loput konerenkaita sekä muita viljelijöiden yhteenliittymiä. Yksittäiset tilat voivat olla tuen saajana, jos konetta on aikomus käyttää urakointiin myös muilla tiloilla. Yleisimpiä tukikohteita olivat leikkuupuimurit ja säilörehun korjuukalustot.
"Tänä vuonna yhteiskonehankintojen tukeminen pysynee kappalemäärissä suunnilleen viime vuoden tasolla, mutta keskimääräinen korkotukilaina nousee noin 20 000 euroon", Porkola kertoi.