Kaikki tuntuvat olevan maanviljelijöitä vastaan. Luonnonvoimille ei tunnetusti voi mitään - eikä näytä voivan lannoitefirmoillekaan.
"Lannoitteiden hinnat ovat 2,5-kertaiset vuodentakaiseen verrattuna", maanvlijelijä ja lypsykarjatilan isäntä Jouko Huhtala Sievin Jyringistä sanoo.
Eikä siinä vielä kaikki. Lannoiteyhtiö Yara, entinen Kemira Growhow, on pistänyt luukut kiinni uusille lannoitetilauksille. Lannoitteita voi tilata jälleen 16. kesäkuuta alkaen, mutta hinta on vielä salaisuus.
"Oletusarvo on, etteivät hinnat ainakaan laske", kaupallinen johtaja Timo Kirjavainen Yara Suomesta myönsi Maaseudun Tulevaisuudessa.
Jouko Huhtala on kuullut saman, minkä moni muukin viljelijä. Hinnat ovat nousemassa 10-20 prosenttia.
Esimerkiksi Huhtalan tuttava, joka viime vuonna sai lannoiterekkansa 16 000 eurolla, maksoi lannoitteista nyt 26 000 euroa. Ja hinnat sen kuin nousevat.
"Norjalaiset pistävät kunnolla rahoiksi"
Syyttävä sormi on osoittanut Kemiraa ja Suomen valtiota, jotka myivät osakkeensa Kemira Growhow´sta norjalaiselle Yaralle. Valtio luopui osakkeistaan vuosi sitten.
Jouko Huhtala tietää, että suomalaisen lannoitekaupan osuus Yaran liikevaihdosta on neljä prosenttia. Vastaavasti Yara hallitsee vain seitsemää prosenttia maailman lannoitekaupasta.
"Maailmanmarkkinat säätelevät hintaa, ei Yara. Puhtaasta fosforiraaka-aineesta on puute. Vaikka myyntiä ei olisi tapahtunut, hinnat olisivat nousseet. Norjalaiset toki pistävät rahoiksi nyt oikein kunnolla", Huhtala huokaa.
Huhtalan mukaan säilörehun tuotannossa lannoitteiden osuus on pieni.
"Konekustannukset ovat 25-30 prosenttia. Isäntä itse pystyy vaikuttamaan moninkertaisesti kuin mitä lannoitehinnat vaikuttavat", Huhtala tietää ja kertoo, että viljan hinnannousu innoitti "tekemään konekauppaa ihan simona".
"Yltiöpäisiä investointeja", hän veikkaa.
"Vekseli pyörinyt nopeampaa kuin akseli"
Maanviljelyssä pätevät ketjureaktiolait. Kun lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hinnat nousevat, nousua pitäisi paikata jollakin konstilla.
Viime kädessä käydään kuluttajan kukkarolla ja ruokakorissa kylässä. Hinnannousupaineet ovat valtavat.
"Kukaan ei olisi uskonut vuosi sitten, kuinka kova kilpajuoksu tulee kustannuksissa. Lannoitehintojen nousu on hyvä uutinen vain Yaran omistajille", MTK Keski-Pohjanmaan järjestöagrologi Jouni Ingalsuo tiuskaisee.
Ingalsuo näkee, että pahiten kustannusten nousu raapaisee sikatiloja ja sitten nautatiloja. Maito- ja viljatilat pärjäävät hieman paremmin.
"Nettoa ei ole päässyt jäämään. Vekseli on pyörinyt nopeampaa kuin akseli", Ingalsuo vakuuttaa.
Jos tuottajahinnat eivät nouse tarpeeksi, tuotanto alenee takuuvarmasti. Ensin tuotantoa ajetaan alas kotieläinpuolella ja ensi vuonna kasvinviljelyn saralla.
"Peltoja jätetään enemmän kesannolle", Ingalsuo puntaroi.
Viljelemättömien, hoidettujen peltojen määrä saa olla enintään puolet peltoalasta. Kesannointi perustuu nykyään vapaaehtoisuuteen.
Kuivaa karjanlantaa ensiavuksi
Jouko Huhtala olettaa, että "tästä lähtien täytetään luomusopimuksia". Itse hän ei ole luomuun siirtymässä.
"Yara on mainosmies luomulle - ja Itämeren suojelulle", Huhtala heittää.
Lannoitus on tärkeä osa tuotantoketjua. Huhtala kaivaa muutaman keinon, jolla hinnannousua voidaan torjua:
"Tarkennetaan lannoitusta eikä haaskata ravinteita. Käytetään nurmiviljelyssä apilaa ja muita typensitojakasveja. Käytetään kuivaa karjanlantaa hyväksi. Luomutiloille sopii myös turkiseläinten lanta."