Maatalousyrittäjistä vain pieni osa saa työterveyspalveluja. Koko maassa työterveyshuoltoon on liittynyt noin 37 000 MYEL-vakuutettua, mutta heistä vain 11 000 sai palveluja vuonna 2000.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa työterveyshuoltoon on liittynyt vain 36 prosenttia viljelijöistä.
Maatalous- ja maaseutuyrittäjien kuuluminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. Työterveyspalvelujen parantamiseksi Pohjois-Karjalassa aloitetaan vuoteen 2005 jatkuva maaseutu- ja maatalousyrittäjien työkykyä edistävä Tykyn tuki -hanke.
"Hankkeen kohderyhmä on 800-900 viljelijää. Tavoitteena on saada 80 prosenttia maakunnan viljelijöistä työterveyshuollon asiakkaiksi eli kaksinkertaistaa nykyinen määrä. Työterveyshuollon järjestäminen on saatava selvästi nykyistä suunnitelmallisemmaksi", kertoo projektipäällikkö Maija Kakriainen.
Maatalouden työperäiset sairaudet ja tapaturmat ovat korkeat verrattaessa niitä monien muiden ammattiryhmien lukuihin. Ne vaatisivat valtakunnallisten havaintojen mukaan alan työterveyshuollolta erityisiä toimia.
"Myös maatalouteen kohdistuneet muutospaineet ovat lisänneet selkeästi viljelijöiden työuupumusta", Kakriainen kertoo.
Tykyn tuki -hanke etsii työterveyshuollon konkreettisen tehostamisen lisäksi uudenlaista yhteisöajattelua maaseudulle.
"Perinteiset yhteisöt kuten maalaiskylät ovat muuttuneet ja osin hajonneet. Ne eivät toimi enää yksilön tukena kuten aikaisemmin. Valitettavasti maatalouden työyhteisöt eivät ole olleet riittävästi yhteiskunnan mielenkiinnon kohteena. Nyt tarvitaan uusia tukirakenteita", Kakriainen sanoo.