Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen (Mela) tilastojen mukaan maatalousyrittäjien määrä on painunut Suomessa alle sadantuhannen. Raja rikkoontui heinäkuun alussa.
Maatalousyrittäjiä on nyt vähemmän kuin koskaan sen jälkeen, kun maatalousyrittäjien eläkelaki (MYEL) tuli voimaan vuonna 1970. Tuolloin vakuutettuja oli vielä 400 000.
Eläkelain piirissä olevien tilojen määrä on supistunut samana ajanjaksona runsaasta 200 000:sta nykyiseen noin 67 000:ään.
MYEL-vakuutuksen ulkopuolella olevia tiloja arvioidaan olevan nyt muutamia tuhansia. Niiden haltijoiden palkkatyöstä saama tulo on sen verran korkea, että maataloustulon osuus kokonaisuudesta jää pieneksi. Siten vakuuttamisvelvollisuutta ei ole.
Laskua vielä
10-15 vuotta
Euroopan unioniin liittymisen jälkeen vakuutettujen määrän vähentyminen nopeutui jopa kuuteen prosenttiin 1990-luvun loppupuolella. Viime aikoina se on alkanut taas hidastua. Melassa arvioidaan vakuutettujen lukumäärän vähenevän tänä vuonna 3,7 prosenttia.
"Sama tahti pysynee vielä 10-15 vuotta viljelijöiden ikärakenteesta johtuen. Sitten suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä, ja kehityksen pitäisi alkaa tasaantua", tiedottaja Jaana-Mari Åberg ennakoi.
Suhteellisesti eniten kintaita on ripustettu naulaan Pohjois-Pohjanmaan kolmessa pohjoisimmissa kunnassa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa. Vuodesta 1995 vuoden 1998 loppuun MYEL-tilojen määrä tipahti 41 prosenttia ja viime vuoden loppuun mennessä (EU-aikana) 45 prosenttia.
Pudasjärvellä vähennys on ollut EU-aikana 50, Taivalkoskella 46 ja Kuusamossa 43 prosenttia.
Muusta maakunnasta selvästi poikkeavan tilanteensa vuoksi Koillismaan kunnat ovatkin päässeet Melan tilastoissa omaan kategoriaan. Muualla Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen
alueella luvut ovat 26 ja 28, mitkä ovat suunnilleen valtakunnan keskitasoa.
Peltoala ei ole supistunut
Mela ei ole selvittänyt, miksi tiloille ei ole löytynyt jatkajia Koillismaalla - kuten ei juuri Lapissa eikä Kainuussakaan - niin herkästi kuin muualla maassa. Åberg voi vain arvioida syitä.
"Näillä alueilla ei ole lähellä kasvukeskuksia, joissa voitaisiin käydä hakemassa sivutöillä tukea maatalouselinkeinoon. Lisäksi luonto tulee siellä vastaan. Peltolohkot ovat vaikeasti viljeltäviä, eikä suuria viljelyaloja ole vuokrattavissa lopettaneilta läheskään siinä määrin kuin eteläisessä Suomessa."
Esimerkiksi Kuusamossa tilojen peltoala on supistunut EU-aikana 18 prosenttia, mutta koko maassa ainoastaan vajaan prosentin.
"Vaikka etelässä tilat lopettavat, niiden peltoalat pysyvät erittäin hyvin naapureiden viljelyksessä."
Vaikka tilojen määrä on koko maassa vähentynyt vuosi vuodelta, maataloustuotantoon se ei ole juuri heijastunut. Tilojen yksikkökoot ovat Åbergin mukaan suurentuneet, samoin peltoalat. "Ja taidetaanpa viljelijöistäkin imeä nykyisin mehutkin entistä tehokkaammin."
Jos tilalle ei löydy jatkajaa, se ei välttämättä ole Åbergin mukaan nuorten "maahengen" hiipumisen syytä. Kyse on ennen muuta siitä, että tulevaisuus on kerta kaikkiaan ollut viime vuosina kovin hämärä.
"Ensin oli unioniin liittyminen ja nyt sen laajentumisen mukanaan tuomat epävarmuustekijät. Maataloushan on hyvin pääomavaltainen ala, eikä tällaisessa tilanteessa lähdetä herkästi ottamaan isoja lainoja tilan ostamiseen ja sen kehittämiseen."