Maatalousyrittäjien jaksaminen on viime vuosina joutunut koetukselle. Nopea rakennemuutos, kiristynyt kilpailu, toimeentulon epävarmuus ja EU-byrokratian pyörittäminen käyvät viljelijöiden voimille. Tehokkaan tuotannon ylläpitäminen ja menestyminen edellyttävät tilakoon kasvattamista.
Tilakoon kasvattaminen ei ole merkinnyt ulkopuolisen työvoiman palkkaamista, vaan suurentuneet tilat hoidetaan edelleen perheviljelminä. Viljelijöiden työhyvinvointia rasittaa työmäärän kasvun ohella työn kausiluonteisuus.Teknologian hyödyntäminen tuo helpotusta, mutta lisää samalla velkataakkaa. Useiden yrittäjien muodostamat suurtilat aputyövoimineen ovat Suomessa poikkeuksia.
Elämä maaseudulla on viime vuosien rajun rakennemuutoksen myötä muuttunut paljon. Yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat katoavaa kansanperinnettä. Sairauden tai muiden syiden takia vaikeuksiin ja ahdinkoon ajautuva maatalousyrittäjä jää ongelmineen yksin. Yhteisön ja yhteiskunnan tukiverkosto ei olekaan riittävä.
Suomalaiset tuottajat hoitavat tuotantoeläimensä yleensä hyvin. Silti EU-eläinsuojelutarkastuksissa löytyy myös puutteita. Esimerkiksi vasikoita pidetään liian pienissä karsinoissa, eikä niiden saatavilla ole riittävästi vettä. Kuusamolainen maatalousyrittäjä sai viranomaisilta luvan jatkaa tilanhoitoa, vaikka eläinsuojeluilmoitus viime viikonvaihteessa paljasti, että tilalla oli noin 200 nälkäistä ja janoista nautaa. Asiaa tutkitaan eläinsuojelurikkomuksena.
Tilastokeskuksen tietoon tulee vuosittain parinkymmenen eläinsuojelurikkomuksen ohella noin 300 eläinsuojelurikosta. Rikkomuksista ja rikoksista rangaistaan yleensä sakolla tai ehdollisella vankeudella. Rikkomuksiin syyllistyneille annetaan usein myös määräaikaisia eläintenpitokieltoja. Niiden valvonta ontuu kuitenkin pahasti.
Oikeusministeriön työryhmä pohtii parhaillaan, pitäisikö eläinsuojelurikoksiin puuttua nykyistä ankarammalla kädellä. Pohdittavana on myös eläintenpitokieltorekisterin perustaminen.
Maatalousyrittäjän työ on itsenäistä, mutta raskasta ja yksinäistä. Maaseudun yksinäisyydessä naapuriapua tai lomitusta ei ole saatavissa silloin, kun sitä tarvitsisi. Tuottajajärjestö MTK:lla onkin luonteva paikka huolehtia jäsenistönsä jaksamisesta koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Myös maatalouslomitusta on syytä kehittää nykyistä enemmän yksilöllisiin tarpeisiin.
paakirjoitus@kaleva.fi