EU:n kanssa aikaansaatu sopu eteläisen Suomen maataloustuista otettiin vastaan pettyneinä. Poliitikot ja MTK muistuttavat, että Suomi haki pitkäaikaista tukea ja korotuksia, mutta saatiin nelivuotinen ratkaisu ja pudotuksia.
"Sen kanssa voi juuri ja juuri elää. Ei hyvä, mutta siedettävä", sanoo eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). Erityisesti häntä harmittaa EU-komission halu painottaa investointitukia. "Mihin niitä tarvitaan, jos tuotanto ei ole kannattavaa. Ensin pitää turvata tuotantoedellytykset", Anttila toteaa.
Maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harry Wallin (sd.) sanoo: "Ensikuulemalta tyrmistys. Ratkaisu ei tuo viljelijöille sitä varmuutta, mitä lähdettiin hakemaan".
"Kaiken tämän jälkeen hallituksen on pakko tarkastella koko maataloustukijärjestelmää uudestaan", vaatii Pertti Hemmilä (kok.). Hänen mukaansa neuvottelut olivat paha epäonnistuminen, sillä tulos ei miltään osin vastaa hallituksen neuvottelutavoitteita.
"Odotin parempaa tulosta", sanoo edellisen hallituksen maatalousministeri Jari Koskinen (kok.). Hän luonnehtii sopimusta "aika huonoksi". Koskisen mukaan "sama show" on neljän vuoden päästä ja liikkumatila kapenee entisestään.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (ruots.), jonka mukaan ratkaisu antaa hengähdystauon, ennakoi myös seuraavia neuvotteluja entistä vaikeammiksi. Nyt ratkaisu oli Enestamin mielestä "pelättyä parempi".
Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan tilanne vain pahenee EU:n laajentumisen myötä. "Talonpojan tappolinja on tehnyt väkevän paluun", Soini totesi.
Turnauskestävyys
loppui kesken
Hemmilä syyttää hallitusta turnauskestävyyden puuttumisesta. "Pelkään pahoin, että kun koko totuus paljastuu, se on vieläkin karumpi", Hemmilä lisää.
Erityisesti hän kummastelee pidettyä hoppua. "Huonon tuloksen olisi saanut myöhemminkin". Hän muistuttaa, että edellinen maatalousministeri Kalevi Hemilä roikotti sopua auki jouluaaton aattoon asti. "Nytkin olisi täytynyt pitää pää kylmänä ja tiukemmin kiinni Suomen tavoitteista. Niistä lipsuttiin totaalisesti", Hemmilä ryöpyttää.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsenkään mielestä Suomi ei olisi saanut tyytyä näin huonoon tulokseen.
Maataloustuottajien keskusliitto MTK katsoo, että haetusta tuloksesta jäätiin kauas. "Olemme pettyneitä", toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen sanoo. MTK päättää suhtautumisestaan ratkaisuun vasta kun on yksityiskohtaisesti selvillä hallituksen esitys. "Tässä jää paljon yksityiskohtia hallituksen esitykseen sorvattavaksi."
Mäkisen mukaan ongelmia tulee tuen kohdentamisessa. Rajoituksia tulee myös tietyille erikoiskasveille, joihin niitä ei pitänyt tulla. Auki ovat myös tuotekohtaisten kattojen kehitykset. Jatkossa on Mäkisen mukaan haettava tasapaino eri tuotteiden välille ja varmistettava kannustin jollain tavalla lailla.
Anttila pitää välttämättömänä, että Suomi aloittaa myös täsmentävät neuvottelut komission kanssa 141-artiklan sanamuodosta. " Suomen pitää saada sopimus sellaiseksi, että se todella ottaa huomioon meidän luonnonolosuhteemme. Tarvittaessa tämä pitää kirjata artiklaan", Anttila sanoo.
Pitkän päälle tällainen artiklan soveltaminen on Anttilan mukaan Suomelle kohtalokas, vaikka vuonna 1994 kuvittelimme sovitun pysyvästä tuesta. Nyt tehty ratkaisu on hänen mukaansa pelkästään juridinen. Asia pitää selvittää kuntoon ennen EU:n laajentumista, Anttila vaatii.
Koskinen ei pidä artiklan peukalointia realistisena, sillä se on osa Suomen liittymissopimusta.