Helsinki
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä painottaa, että uuden hallituksen pitää puolustaa suomalaisten viljelijöiden etuja, jotta maanviljely on jatkossakin mahdollista kaikkialla Suomessa.
Hän vakuuttaa, että MTK ei järjestönä ota kantaa mieluisimmasta pääministeristä tai hallituksen koostumuksesta. Maatalousministerin paikan täyttämistä MTK kuitenkin seuraa erityisen kiinnostuneena. Härmälän mukaan maatalousministerin valintakriteerit eivät voi poiketa muista ministerivalinnoista.
"Maatalousministerin valinnassa puolueiden pitää ottaa vastuuta omilla kasvoillaan ja omilla nimillään", Härmälä toivoo.
Se tarkoittaa, että MTK ei halua sitoutumatonta virkamiestä maatalousministeriksi. Sitoutumaton virkamies Kalevi Hemilä toimi yhtä kyytiä seitsemän vuotta maatalousministerinä ennen siirtymistään Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi, jolta paikalta hän loikkaa ensi kesänä Teollisuuden ja työnantajain TT:n ykkösmieheksi.
Härmälä ei kiistä Hemilän rautaista ammattitaitoa. "Hemilä oli sellainen maatalousministeri, että kahdeksan asiaa kymmenestä hoidimme hyvässä yhteisymmärryksessä ja asiantuntevasti, yhdessä asiassa näkökannat olivat vastakkain ja yhdessä asiassa otimme tosissamme yhteen."
Euroopan unioni saattaa uudistaa yhteisen maatalouspolitiikan rakenteita, vaikka nykyinen tukijärjestelmä, Agenda 2000, on voimassa vuoteen 2006 saakka. Uudistuksiin pakottaa EU:n laajentuminen vuoden kuluttua.
Kun Suomi aloitti EU:ssa 1995, Esko Ahon hallitus teki ensimmäisen kansallisen maatalouden tukipaketin. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus leikkasi tukia ja kakkoshallitus piti maatalouden tuet suurin piirtein ennallaan.
Metsätalouden keskeinen kysymys on kansallisen metsäohjelman jatko.
"Nyt on saatu Etelä-Suomen, Pohjanmaan ja Lounais-Lapin metsille järkevä suojeluohjelma", sanoo Härmälä.
Maaseutu- ja aluepolitiikassa MTK toivoo luonnollisesti maaseutuystävällisempää politiikkaa, jossa painotetaan yrittäjyyttä.
Härmälä muistuttaa, että lähimmän kymmenen vuoden kuluessa noin 70 000 suomalaisessa yrityksessä pitäisi vaihtua sukupolven. Maatilat eivät ole luvussa mukana.
Bryssel ja Helsinki
ovat yhtä tärkeitä
Euromaa Suomen maatalouspolitiikan suurista linjoista päätetään Brysselissä aikaisemman Helsingin sijaan. Härmälä ei halua arvioida, kumpi pääkaupunki on MTK:lle tärkeämpi päätöksentekopaikka.
"Tuollaista erottelua ei voi tehdä. On kyse päätöksentekoprosesseista, jotka voivat alkaa kummassa pääkaupungissa tahansa. Hyvä yhteistyö kummassakin päässä on tärkeintä. Bryssel on MTK:lle erittäin tärkeä paikka, koska EU:n kokonaisbudjetista maatalouden osuus on suurin."
Suomen maatalouden tukipotti on vähän yli kymmenen miljardia euroa, josta Brysselistä tulee noin 60 prosenttia. Loppu on kansallista tukea.
Härmälä kertoo käyvänsä Brysselissä noin kerran kuukaudessa. Tänä vuonna hän on tehnyt jo neljä työmatkaa.
MTK on ollut Lipposen hallitusten suuntaan melko hiljaa. Lipposen arvostelua ei ole viime aikoina juuri näkynyt?
"Me pyrimme asialliseen toimintatyyliin. Emme arvostele arvostelemisen vuoksi. Olihan meillä 1999 syksyllä mielenosoitus maaseudun puolesta, kun Suomi isännöi EU:n huippukokousta. Se oli hyvä mielenosoitus", muistelee Härmälä.
Hän myöntää, että joukot MTK:n takana ovat vuosien mittaan pienentyneet. Nyt enää noin viisi prosenttia kansasta on maanviljelijöitä, kun osuus muutama kymmenen vuotta sitten oli peräti neljännes.
EU:n laajeneminen
huolestuttaa
Härmälä sanoo iloitsevansa siitä, että maatalouden suurista linjoista vallitsee EU-Suomessa entistä parempi kansallinen yksimielisyys. "Esimerkiksi kesällä 1999, kun sovittiin nykyisestä EU:n maatalouspolitiikasta eli Agenda 2000:sta, hallituksen ja MTK:n näkemykset olivat lähellä toisiaan."
Härmälä arvioi, että EU:n itälaajentuminen vuoden kuluttua vappuna ei tuo yhtäkkiä suuria muutoksia EU:hun.
"Uudet jäsenmaat ovat köyhiä, ja sinne tarvitaan paljon EU:n yhteisiä resursseja eli lähinnä rahaa ja se on poissa vanhoilta jäsenmailta. Aikaa myöten uusiin jäsenmaihin kehittyy kilpailukykyinen maataloustuotanto. Vanhoissa jäsenmaissa joudumme turvautumaan nykyistä enemmän kansallisten järjestelyiden varaan. Olen huolestunut uusien jäsenmaiden tulosta, mutta en vaivu synkkyyteen."
Myönteisenä piirteenä Härmälä arvioi, että uudet jäsenmaat voivat tuoda uutta dynamiikkaa EU:hun. MTK:lle uusien jäsenmaiden tulo merkitsee sitä, että järjestön pitää oppia tuntemaan kymmenen uuden maan maataloutta.
Paluuta kokonaan kansalliseen maatalouspolitiikkaan ei Härmälän mielestä enää ole.
"Kehitys johtaa siihen, että kansallisten ja alueellisten järjestelyiden liikkumavara maataloudessa kasvaa."